Koronapandemian vauhdittamana yhä useammat koulutukset ovat siirtyneet verkossa toteutettaviksi. Hyvin toteutettu verkkokoulutus on opiskelijalähtöinen ja sitouttaa oppimiseen mahdollistamalla vuorovaikutuksen ja hyödyntämällä eri aistikanaviin liittyviä oppimistapoja. Verkkokoulutusten etuna pidetään koulutuksen aika- ja paikkariippumattomuutta.

Yhä useammat henkilöstökoulutukset toteutetaan nykyään verkossa. Henkilöstökoulutuksissa on kyse osaamisen kehittämisestä, joka voi olla ylläpitävää tai toivottuun suuntaan uudistavaa. Oulun ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä [1] selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä elementtejä hyvin toteutettu verkkokoulutus pitää sisällään. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Järvenpään varhaiskasvatuksen kanssa.

Järvenpäässä on kehitteillä osaamisen jakamisen ja vertaisoppimisen malli, jossa työntekijät voivat eri tavoin jakaa omaa osaamistaan työyhteisössä. Opinnäytetyössä [1] tehdyn tutkimuksen avulla Järvenpään varhaiskasvatuksen henkilöstölle luotiin perehdytysvideo, jota työntekijät voivat hyödyntää jakaessaan osaamistaan verkon välityksellä työyhteisössään. Materiaali otettiin käyttöön henkilöstökoulutuksissa keväällä 2022.

Perehdytysvideolla käydään läpi tutkimuksen tulokset ja annetaan esimerkkejä tutkimustulosten soveltamisesta käytäntöön. Kuvassa 1 on kuvakaappaus perehdytysvideosta. Tutkimustulokset on jaoteltu pedagogisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Pedagogisia ratkaisuja ovat opiskelijan sitoutuminen, opiskelijalähtöisyys, moniaistinen oppimisympäristö ja vuorovaikutus. Teknisiä ratkaisuja ovat joustavuus, käytännön harjoittelu ja tekninen toteutus. Myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että työelämän muuttuvat osaamistarpeet lisäävät tarvetta etsiä erilaisia tapoja oppia [2] [3].

Kuvakaappaus perehdytysvideosta. Kuvassa on teksti: Minkälainen on hyvä verkossa toteutettu henkilöstökoulutus?
KUVA 1. Kuvakaappaus perehdytysvideosta: Minkälainen on hyvä verkossa toteutettu henkilöstökoulutus? Tutkimuksen tulokset hyvin toteutetusta verkkokoulutuksesta jaettiin pedagogisiin ja teknisiin ratkaisuihin.

Tarve kehittää verkossa toteutettavia henkilöstökoulutuksia nousi Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksessa esiin koronapandemian myötä. Varhaiskasvatuksen merkitys on yhteiskunnassa tunnustettu ja varhaiskasvatusta kohtaan on asetettu vahvat laatukriteerit, minkä vuoksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamista on jatkuvasti kehitettävä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisille osallistuminen ammattia kehittäviin koulutuksiin voi kuitenkin olla haastavaa ajanpuutteen, kustannusten ja maantieteellisten syiden vuoksi. Ajasta ja paikasta riippumattomat verkkokoulutukset vastaavat tähän ongelmaan.

Vuorovaikutus ja opiskelijalähtöisyys sitouttavat oppimisprosessiin

Opinnäytetyön [1] tutkimuksen tulosten perusteella hyvä verkkokoulutus saa oppijan sitoutumaan oppimisprosessiin. Tämä onnistuu, kun koulutus mahdollistaa opiskelijalle vuorovaikutuksen opetettavan sisällön, muiden opiskelijoiden ja kouluttajan kanssa. Opiskelijan ja opetettavan sisällön välinen vuorovaikutus on prosessi, jossa opiskelija käsittelee uutta tietoa kognitiivisten prosessien avulla. Opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa tietoa käsitellään vertaisryhmän kanssa, jolloin opitun asian soveltaminen ja arvioiminen mahdollistuu.

Tämä noudattelee vahvasti yhteisöllisen oppimisen ja sosiokonstruktivistisen oppimisteoreettisen lähestymistavan periaatteita ja pedagogiikkaa. On todettu, että oppimistuloksia parantaa huomattavasti se, että yhteisöllisessä oppimisessa opiskelijat työskentelevät yhdessä ja vuorovaikutuksen avulla rakentavat uutta tietoa sisältävän yhteisen ymmärryksen käsiteltävästä aihealueesta saavuttaakseen tavoitteensa ja kehittääkseen osaamistaan. [4] [5]

Kouluttajan tehtävä on innostaa ja motivoida opiskelijaa, järjestää mahdollisuuksia uuden tiedon soveltamiselle sekä luoda sellainen sosiaalinen ympäristö, jossa opiskelija kokee voivansa osallistua. Vuorovaikutus kouluttajan kanssa lisää sitoutumista oppimiseen. Chenin, Landan ja Padillan ym. [6] tutkimus osoittaa, että kouluttajan kyky opastaa opiskelijoita ja sitouttaa heidät oppimisprosessiin on merkittävin verkko-oppimiskokemukseen vaikuttava asia.

Opiskelijalähtöisesti suunniteltu verkkokoulutus saa opiskelijan sitoutumaan opiskeluun. Sitoutunut opiskelija keskittyy opiskeluun ja on kiinnostunut ja utelias opittavaa asiaa kohtaan. Kouluttajan tehtävä ei ole siirtää tietoa opiskelijalle, koska kaikki tieto on jo verkossa saatavilla. Opiskelijalähtöisesti suunniteltu verkkokoulutus vaatii opiskelijalta enemmän työskentelyä kuin kasvokkain toteutettavat koulutukset. Hyvin toteutettu verkkokoulutus hyödyntää eri aistikanaviin liittyviä oppimistapoja, jolloin koulutus yhdistelee tekstiä, visuaalisia elementtejä ja muotoiluja. [1] Aikaisempien tutkimusten mukaan opettajan tulee osata suunnitella verkko-oppimisympäristö niin, että se sisältää erilaisia oppimista tukevia välineitä ja työkaluja, kuten interaktiivisia materiaaleja ja verkkokeskusteluja. [7]

Verkkokoulutukset voivat täydentää perinteisiä opetusmenetelmiä

Digitaalisia koulutusratkaisuja kehitettäessä ei ole tarkoituksena korvata perinteisiä oppimismenetelmiä digitaalisilla välineillä, vaan tuoda lisäarvoa koulutukseen. Digitaalisia välineitä voidaan ajatella kouluttajien työvälineinä, joita otetaan käyttöön opetuksen moniaistisuuden ja opiskelijalähtöisyyden sekä aktiivisen oppimisen lisäämiseksi. Vertaisoppimisen mallissa on potentiaalia, kun vertaiskouluttajien perehdytyksestä verkkokoulutusten järjestämiseen pidetään huolta.

Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen aineistosta kävi ilmi, että suurin osa opiskelijoista toivoo edelleen opetuksen tapahtuvan perinteisesti kasvotusten [6]. Kasvokkain tapahtuvissa koulutuksissa opiskelijat ovat motivoituneempia ja tyytyväisempiä koulutukseen verrattuna virtuaalitoteutuksiin [8]. Etäopiskelu eroaa kasvokkain tapahtuvasta opiskelusta myös vertaisryhmän luoman yhteisöllisyyden näkökulmasta, joka voi merkittävästi vaikuttaa opiskeluun sitoutumiseen ja opiskelumenestykseen [9].

Verkkokoulutukset eivät ole syrjäyttämässä perinteisiä koulutusmenetelmiä ainakaan osanottajaenemmistön näkökulmasta. Kuitenkin monet alat, kuten varhaiskasvatus, hyötyvät aika- ja paikkariippumattomista koulutusmahdollisuuksista työn luonteen vuoksi. Kun henkilöstökoulutuksiin voi osallistua työpäivän aikana joustavasti myös lyhyitä hetkiä, työntekijän oikeus kehittää omaa ammattitaitoaan toteutuu.

On hyvä muistaa, että uudenlaisilla, niin fyysisillä kuin digitaalisillakin oppimisympäristöillä mahdollistetaan uusien oppimisratkaisujen toteuttaminen. Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuden opetuksen tehokkaaseen järjestämiseen sekä yksilöllisten oppimispolkujen ja oppimisprosessien kehittämiseen [10]. Verkko-oppimisympäristöjen tuoma lisäarvo oppimisen ja pedagogiikan näkökulmasta ei muodostu teknologian käytöstä sinänsä, vaan siitä, kuinka sitä käytetään oppimisen ja opettamisen tukena suhteessa opiskeltavaan asiaan [11].


Elisa Majanen
varhaiskasvatuksen opettaja
Järvenpään kaupunki
Valmistunut Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija tutkinto-ohjelmasta sosionomiksi (YAMK)

Merja Männistö
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Ulla Jämsä
tuntiopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö


Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Majanen, E. 2022. Hyvä verkkokoulutus. Kehittämissuunnitelma Järvenpään varhaiskasvatuksen digitaaliselle henkilöstökoulutukselle. Oulun ammattikorkeakoulu, Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija (YAMK). Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205437


Lähteet

[1] Majanen, E. 2022. Hyvä verkkokoulutus. Kehittämissuunnitelma Järvenpään varhaiskasvatuksen digitaaliselle henkilöstökoulutukselle. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 6.9.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205437

[2] Kuosa, T. & Hakala, S. 2017. Muutosilmiöitä koulutuksen rajapinnoilla. Havaintoja ja kehitysehdotuksia koulutustoimikuntien ennakointikarttatyöskentelystä vuosina 2014–2016. Raportit ja selvitykset 2017:9. Opetushallitus. Hakupäivä 7.10.2022. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/muutosilmioita-koulutuksen-rajapinnoilla

[3] Pennbrant, S. & Nunstedt, H. 2018. The work-integrated learning combined with the portfolio method. A pedagogical strategy and tool in nursing education for developing professional competence. Journal of Nursing Education & Practice 8 (2), 8–15. Hakupäivä 5.10.2022. https://doi.org/10.5430/jnep.v8n2p8

[4] Lin, J. & Lin, H. 2019. User acceptance in a computer -supported collaborative learning (CSCL) environment with social network awareness (SNA) support. Australasian Journal of Educational Technology 35 (1), 100–115. Hakupäivä 5.10.2022. https://doi.org/10.14742/ajet.3395

[5] Scardamalia, M. & Bereiter, C. 2014. Knowledge building and knowledge creation: Theory, pedagogy and technology. Teoksessa R. Sawyer (toim.) Cambridge Handbook of the Learning Sciences. 2. p. New York: Cambridge University Press, 397–417.

[6] Chen, C., Landa, S., Padilla, A. & Yur-Austin, J. 2021. Learners’ Experience and Needs in Online Environments: Adopting Agility in Teaching. Journal of Research in Innovative Teaching & Learning 14 (1), 18–31. Hakupäivä 5.8.2022. https://doi.org/10.1108/JRIT-11-2020-0073

[7] Iverson, L., Ball, S., Harms, A., Murcek, C., Woods, S. & Young, T. 2016. Technology in the college of nursing: perception and use to achieve learning outcomes. Online Journal of Nursing Information 20 (1). Hakupäivä 5.10.2022. https://search.proquest.com/openview/95472b912888a61d00522686245cd807/1?cbl=2034896&pq-origsite=gscholar

[8] Bertram, J., Moskaliuk, J. & Cress, U. 2015. Virtual Training: Making Reality Work? Computers in Human Behaviour 43, 284–292. Hakupäivä 22.08.2022. https://doi.org/10.1016/j.chb.2014.10.032

[9] Zuhairi, A., Karthikeyan, N. & Thushara Priyadarshana, S. 2019. Supporting students to succeed in open and distance learning in the Open University of Sri Lanka and Universitas Terbuka Indonesia. Asian Association of Open Universities Journal 15 (1), 13–35. Hakupäivä 20.8.2022. https://doi.org/10.1108/AAOUJ-09-2019-0038

[10] Oliveira, I., Tinoca, L. & Pereira, A. 2011. Online group work patterns: How to promote a successful collaboration. Computers & Education 57 (1), 1348–1357. Hakupäivä 5.10.2022. https://doi.org/ 10.1016/j.compedu.2011.01.017

[11] French, K. & Kottke, J. 2013. Team satisfaction: Exploring the multilevel interaction of teamwork interest and group extraversion. Active Learning in Higher Education 14 (3), 189–200. Hakupäivä 7.10.2022. http://dx.doi.org/10.1177/1469787413498034