Die Qual der Wahl - Eine exemplarische Fallstudie zu schulischer Fremdsprachenwahl und Entscheidungsverhalten der Familien
HELMINEN, LAURA; KOSKELA, JENNI (2012)
HELMINEN, LAURA
KOSKELA, JENNI
2012
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23132
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23132
Tiivistelmä
Kielivalinnat ovat viime vuosikymmeninä yksipuolistuneet suomalaisissa peruskouluissa ja valinnaisten kielten opiskelu on jyrkästi laskussa. Englantia ja ruotsia luetaan, mutta muiden kielten osalta tilanne näyttää huonolta. Saksan, ranskan, espanjan ja venäjän taitajia on suomessa tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän kielivalintojen yksipuolistuessa. Monet eri syyt ovat johtaneet tähän tilanteeseen, eikä vähäisimpänä voida pitää kuntien säästöbudjetteja, joiden johdosta myös kielitarjonta on kaventunut varsinkin pienemmissä kunnissa. Englannin kielen ylivalta- asema koulukielenä sekä osana yleissivistystä on vaikuttanut muiden kielten opiskeluun vähentävästi. Yleisesti ajatellaan, että englanti ainoastaan riittää, ja että sen opiskeluun on keskityttävä erityisen tarkasti.
Oheisessa tutkielmassa tutkimme kielivalintaprosessia ja siihen vaikuttavia syitä kokonaisuutena tapaustutkimuksen kautta. Keskitymme ensimmäisen vieraan kielen valintaprosessin kuvaamiseen tamperelaisessa kokeilukoulussa. Tavoitteena on saada monipuolinen kuva kielivalintaprosessista sekä alakoulun että perheiden tasolla. Tutkimuksessa on vuoden ajan seurattu tapauskoulun kielivalintaprosessia. Haastattelimme koulun rehtoria, kieltenopettajia sekä toisen luokan opettajia, joiden työnkuviin valinta eniten kohdistuu. Lisäksi toisluokkalaisten vanhempia lähestyttiin kyselylomakkeen muodossa, jonka päätavoitteena oli selvittää vanhempien valintaan liittyviä syitä, tavoitteita, ajatuksia ja motiiveja. Paremman kuvan saamiseksi vanhempien valintaprosessista sekä kyselylomakkeista saatujen tietojen syventämiseksi kaksi vanhempaa haastateltiin. Muuna materiaalina käytössä oli koulun ja kaupungin tiedotteet, joita analysoitiin erityisesti informaation välittämisen kautta. Ajankohtaisena toimijana kielivalintaprosessissa oli myös kansallinen Kielitivoli-hanke, jonka toiminnan merkitystä tarkastelimme kokeilukoulussa.
Tutkimus on toteutettu tamperelaisessa alakoulussa, jossa kielivalintoja on jo useiden vuosien ajan tullut riittävästi kahden pakollisen ensimmäisen vieraan kielen ryhmän muodostamiseen. Kokeilukoulu tarjoaa saksaa ja englantia vapaaehtoisen ja pakollisena vieraana kielenä (A1- ja A2-kieli). Monissa alakouluissa englanti on jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi vieraana kielenä. Tutkimuksen haastatteluista kävi ilmi, että koulun profiloituminen ”saksa-kouluksi” vaikuttaa positiivisesti saksan ryhmän syntymiseen. Kouluyhteisön kielimyönteinen asenne ja kieliperinne välittyvät oppilaiden kautta perheyhteisöihin, mikä edesauttaa ryhmien syntymistä. Lisäksi koulun henkilökunta tekee osaltaan töitä saksan kielen syntymisen eteen, mikä on perusedellytys ryhmän muodostumiselle.
Vanhemmille suunnatusta kyselystä kävi ilmi, että kielivalinta tehdään perheissä hyvin moniin eri syihin pohjautuen, jotka karkeasti voidaan jakaa pragmaattisiin, käytännöllisiin ja henkilökohtaisiin syihin. Vaikka pragmaattiset syyt, kuten kielen hyödyllisyys tulevaisuudessa tai sen levinneisyys maailmassa nousivat tärkeinä syinä esille kyselyssä, pystyttiin vanhempien haastattelujen pohjalta selvittämään, että henkilökohtaisilla ja käytännön syillä on suurilta osin ratkaiseva merkitys kielivalintaa tehdessä. Erityisesti lapsen motivaatio on tärkeä peruste kielivalinnassa. Vanhempia painaa kuitenkin huoli lapsen pärjäämisestä kahden pitkän kielen kanssa. Pelko kahden kielen ”loukusta” saattaa ajaa vanhemmat tekemään varman valinnan englannin hyväksi, varsinkin kun lapsi on vielä niin nuori ja valinnalla on pitkäaikaisia seurauksia. Lasta ei haluta myöskään rasittaa koulun vaihdolla.
Kielipoliittisen päätösvallan jakautuminen kansainväliselle ja kansalliselle tasolle, sekä erityisesti kuntien ja koulujen kasvanut päätösvalta ovat osaltaan lisänneet monimutkaisuutta ja hämäryyttä kieltenopetuksen järjestämisessä. Tutkimusta tehdessä Kielitivolin merkitys korostui mielestämme erityisesti linkkinä eri päätöksentekijöiden välinä. Lisäksi projektin vaikutus lapsiin ja vanhempiin mm. kielivalintailtojen ja kielisuihkujen kautta osoittautui mielestämme tärkeäksi motivaation luojaksi ja valintaprosessia selkeyttäväksi asiaksi. Aikainen kielivalinta-asioiden pohdiskelu perheissä esimerkiksi kielikerhojen kautta tutustuttaa lapset kieltenoppimiseen ja luo varmuutta vanhemmille lapsen kyvyistä ja halukkuudesta oppia kieliä.
On selvää, että Kielitivolin positiivisille vaikutuksille on saatava pysyvyyttä, jotta kielivalintojen monipuolistumista jatkossakin pystyttäisiin tukemaan. Lisäksi kielivalintojen järjestämistä ja rakennetason muutoksia on harkittava, jotta peruskoulun kielikoulutus jatkossa pystyisi ottamaan huomioon yksilön näkökannat kielivalinnassa.
Asiasanat:kielivalinnat, kielivalintaprosessi, kielikoulutus, kielikoulutuspolitiikka, kielten monipuolistaminen, tapaustutkimus
Oheisessa tutkielmassa tutkimme kielivalintaprosessia ja siihen vaikuttavia syitä kokonaisuutena tapaustutkimuksen kautta. Keskitymme ensimmäisen vieraan kielen valintaprosessin kuvaamiseen tamperelaisessa kokeilukoulussa. Tavoitteena on saada monipuolinen kuva kielivalintaprosessista sekä alakoulun että perheiden tasolla. Tutkimuksessa on vuoden ajan seurattu tapauskoulun kielivalintaprosessia. Haastattelimme koulun rehtoria, kieltenopettajia sekä toisen luokan opettajia, joiden työnkuviin valinta eniten kohdistuu. Lisäksi toisluokkalaisten vanhempia lähestyttiin kyselylomakkeen muodossa, jonka päätavoitteena oli selvittää vanhempien valintaan liittyviä syitä, tavoitteita, ajatuksia ja motiiveja. Paremman kuvan saamiseksi vanhempien valintaprosessista sekä kyselylomakkeista saatujen tietojen syventämiseksi kaksi vanhempaa haastateltiin. Muuna materiaalina käytössä oli koulun ja kaupungin tiedotteet, joita analysoitiin erityisesti informaation välittämisen kautta. Ajankohtaisena toimijana kielivalintaprosessissa oli myös kansallinen Kielitivoli-hanke, jonka toiminnan merkitystä tarkastelimme kokeilukoulussa.
Tutkimus on toteutettu tamperelaisessa alakoulussa, jossa kielivalintoja on jo useiden vuosien ajan tullut riittävästi kahden pakollisen ensimmäisen vieraan kielen ryhmän muodostamiseen. Kokeilukoulu tarjoaa saksaa ja englantia vapaaehtoisen ja pakollisena vieraana kielenä (A1- ja A2-kieli). Monissa alakouluissa englanti on jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi vieraana kielenä. Tutkimuksen haastatteluista kävi ilmi, että koulun profiloituminen ”saksa-kouluksi” vaikuttaa positiivisesti saksan ryhmän syntymiseen. Kouluyhteisön kielimyönteinen asenne ja kieliperinne välittyvät oppilaiden kautta perheyhteisöihin, mikä edesauttaa ryhmien syntymistä. Lisäksi koulun henkilökunta tekee osaltaan töitä saksan kielen syntymisen eteen, mikä on perusedellytys ryhmän muodostumiselle.
Vanhemmille suunnatusta kyselystä kävi ilmi, että kielivalinta tehdään perheissä hyvin moniin eri syihin pohjautuen, jotka karkeasti voidaan jakaa pragmaattisiin, käytännöllisiin ja henkilökohtaisiin syihin. Vaikka pragmaattiset syyt, kuten kielen hyödyllisyys tulevaisuudessa tai sen levinneisyys maailmassa nousivat tärkeinä syinä esille kyselyssä, pystyttiin vanhempien haastattelujen pohjalta selvittämään, että henkilökohtaisilla ja käytännön syillä on suurilta osin ratkaiseva merkitys kielivalintaa tehdessä. Erityisesti lapsen motivaatio on tärkeä peruste kielivalinnassa. Vanhempia painaa kuitenkin huoli lapsen pärjäämisestä kahden pitkän kielen kanssa. Pelko kahden kielen ”loukusta” saattaa ajaa vanhemmat tekemään varman valinnan englannin hyväksi, varsinkin kun lapsi on vielä niin nuori ja valinnalla on pitkäaikaisia seurauksia. Lasta ei haluta myöskään rasittaa koulun vaihdolla.
Kielipoliittisen päätösvallan jakautuminen kansainväliselle ja kansalliselle tasolle, sekä erityisesti kuntien ja koulujen kasvanut päätösvalta ovat osaltaan lisänneet monimutkaisuutta ja hämäryyttä kieltenopetuksen järjestämisessä. Tutkimusta tehdessä Kielitivolin merkitys korostui mielestämme erityisesti linkkinä eri päätöksentekijöiden välinä. Lisäksi projektin vaikutus lapsiin ja vanhempiin mm. kielivalintailtojen ja kielisuihkujen kautta osoittautui mielestämme tärkeäksi motivaation luojaksi ja valintaprosessia selkeyttäväksi asiaksi. Aikainen kielivalinta-asioiden pohdiskelu perheissä esimerkiksi kielikerhojen kautta tutustuttaa lapset kieltenoppimiseen ja luo varmuutta vanhemmille lapsen kyvyistä ja halukkuudesta oppia kieliä.
On selvää, että Kielitivolin positiivisille vaikutuksille on saatava pysyvyyttä, jotta kielivalintojen monipuolistumista jatkossakin pystyttäisiin tukemaan. Lisäksi kielivalintojen järjestämistä ja rakennetason muutoksia on harkittava, jotta peruskoulun kielikoulutus jatkossa pystyisi ottamaan huomioon yksilön näkökannat kielivalinnassa.
Asiasanat:kielivalinnat, kielivalintaprosessi, kielikoulutus, kielikoulutuspolitiikka, kielten monipuolistaminen, tapaustutkimus