Työtyytyväisyys ja autonomia työyhteisössä. Logistinen regressioanalyysi työtyytyväisyyden ja autonomian yhteydestä Suomessa ja Iso-Britanniassa 2000-luvulla
MARTTI, KATARIINA (2012)
MARTTI, KATARIINA
2012
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22973
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22973
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen autonomian ja työtyytyväisyyden yhteyttä suomalaisissa ja brittiläisissä työyhteisöissä. Tyytyväisyys työhön on olennainen osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, joten sillä on suuri merkitys ihmisen elämässä. Tutkielmani on osa Suomen akatemian tutkimusprojektia (Successful Organisations and Employee Well-being in Knowledge-intensive Work), jossa tutkitaan työyhteisöjen hyvinvointia ja organisaatioiden menestystä.
Tutkielmani on luonteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus ja aineistona on vuonna 2005 kerätty neljäs eurooppalainen työolotutkimus (European Working Conditions Survey, EWCS). Tutkielmassa etsin vastauksia kysymyksiin työtyytyväisyyden ja autonomian yleisyydestä ja yhteydestä sekä tiettyjen taustamuuttujien yhteydestä työtyytyväisyyteen. Lisäksi vertailen tuloksia tarkasteltavien maiden kesken. Kyselylomakkeesta olen hyödyntänyt työtyytyväisyyttä ja autonomiaa heijastavia kysymyksiä sekä muutamia taustatietoja kartoittavia kysymyksiä. Suomessa vastaajia on 1059 ja Iso-Britanniassa 1058. Aineiston pääasiallisena analyysimenetelmänä käytän logistista regressioanalyysia. Muina analyysimenetelminä ovat frekvenssi- ja prosenttitarkastelut sekä ristiintaulukointi.
Työtyytyväisyyden ja eräiden autonomian muotojen välillä havaitaan tutkielmassani vahva yhteys. Olennaisin yhteys työssäkävijän tyytyväisyyteen on vaikutusmahdollisuudella omaan työprosessiin, joka sisältää vaikutusmahdollisuuden omien tehtävien suorittamisjärjestykseen, työmenetelmiin ja työskentelynopeuteen tai työmäärään. Myös vaikutusmahdollisuus työtovereiden valintaan lisää työtyytyväisyyttä molemmissa maissa. Edellisten lisäksi Iso-Britanniassa vaikutusmahdollisuus loman tai vapaapäivän pitämiseen on työtyytyväisyyteen yhteydessä, toisin kuin Suomessa. Näiden autonomian muotojen lisäksi sellaiset taustatekijät kuin ikä, sosioekonominen asema ja työnantajasektori ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen molemmissa maissa.
Maiden välillä löytyy eroja työtyytyväisyyden ja autonomian yhteyden vahvuudessa, mutta erot ovat pieniä. Sen sijaan erot autonomian muotojen yleisyydessä ovat selviä ja erot työtyytyväisyydessä huomattavia. Suomalaiset ovat selvästi brittiläisiä tyytyväisempiä työhönsä, ja heillä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia sellaisiin työn aspekteihin, jotka tutkielmani perusteella ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen.
Asiasanat:työtyytyväisyys, autonomia, työ, logistinen regressioanalyysi
Tutkielmani on luonteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus ja aineistona on vuonna 2005 kerätty neljäs eurooppalainen työolotutkimus (European Working Conditions Survey, EWCS). Tutkielmassa etsin vastauksia kysymyksiin työtyytyväisyyden ja autonomian yleisyydestä ja yhteydestä sekä tiettyjen taustamuuttujien yhteydestä työtyytyväisyyteen. Lisäksi vertailen tuloksia tarkasteltavien maiden kesken. Kyselylomakkeesta olen hyödyntänyt työtyytyväisyyttä ja autonomiaa heijastavia kysymyksiä sekä muutamia taustatietoja kartoittavia kysymyksiä. Suomessa vastaajia on 1059 ja Iso-Britanniassa 1058. Aineiston pääasiallisena analyysimenetelmänä käytän logistista regressioanalyysia. Muina analyysimenetelminä ovat frekvenssi- ja prosenttitarkastelut sekä ristiintaulukointi.
Työtyytyväisyyden ja eräiden autonomian muotojen välillä havaitaan tutkielmassani vahva yhteys. Olennaisin yhteys työssäkävijän tyytyväisyyteen on vaikutusmahdollisuudella omaan työprosessiin, joka sisältää vaikutusmahdollisuuden omien tehtävien suorittamisjärjestykseen, työmenetelmiin ja työskentelynopeuteen tai työmäärään. Myös vaikutusmahdollisuus työtovereiden valintaan lisää työtyytyväisyyttä molemmissa maissa. Edellisten lisäksi Iso-Britanniassa vaikutusmahdollisuus loman tai vapaapäivän pitämiseen on työtyytyväisyyteen yhteydessä, toisin kuin Suomessa. Näiden autonomian muotojen lisäksi sellaiset taustatekijät kuin ikä, sosioekonominen asema ja työnantajasektori ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen molemmissa maissa.
Maiden välillä löytyy eroja työtyytyväisyyden ja autonomian yhteyden vahvuudessa, mutta erot ovat pieniä. Sen sijaan erot autonomian muotojen yleisyydessä ovat selviä ja erot työtyytyväisyydessä huomattavia. Suomalaiset ovat selvästi brittiläisiä tyytyväisempiä työhönsä, ja heillä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia sellaisiin työn aspekteihin, jotka tutkielmani perusteella ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen.
Asiasanat:työtyytyväisyys, autonomia, työ, logistinen regressioanalyysi