Nominacii po nacional’noj prinadležnosti v russkom ugolovnom argo/ Etnonyymit venäjän kielen rikollisslangissa
LÄLLÄ, SIRJE (2011)
LÄLLÄ, SIRJE
2011
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21497
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21497
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee venäjän rikollisslangia ja erityisesti siinä esiintyviä etnonyymejä. Rikollisslangi ei ole Venäjällä suinkaan uusi tutkimuskohde, vaan sitä on tutkittu jo 1800-luvulta lähtien. Neuvostoajan hiljaiselon jälkeen se on noussut uuteen kukoistukseen tutkimuskohteena ja maassa onkin julkaistu runsaasti aihetta käsittelevää materiaalia.
Tutkimukseni aluksi käsittelen rikollisslangia teoreettisesta näkökulmasta: käyn läpi lyhyesti rikollisslangin syntyhistorian ja kiinnitän huomiota erityisesti niihin yhteiskunnallis-poliittisiin muutoksiin, jotka ovat edesauttaneet rikollisuuden leviämistä venäläisessä yhteiskunnassa ja toisaalta organisoituneen rikollisuuden syntyä. Itse rikollisslangia tarkastelen usealta kannalta. Käyn ensin läpi rikollisslangin eri muodot ja niiden erityispiirteet käyttäen apuna lähinnä M.A. Gra?evin teoksia. Vertailen lyhyesti yleistä rikollisslangia, vankilaslangia sekä eri rikollisryhmien omia, eriytyneitä slangeja. Työn teoreettisessa osuudessa käsittelen myös rikollisslangin eri funktioita ja tarkastelen näin ollen rikollisslangia nominatiivisen funktion, tunnistamisfunktion sekä slangin oletetun salakielisyyden sekä maailmankatsomuksellisuuden kautta. Lopuksi kiinnitän huomiota siihen, miten rikollisslangi on vaikuttanut venäjän yleiskieleen sekä miten ja miksi slangisanat ovat yleiskieleen siirtyneet.
Työni empiirisessä osiossa analysoin Mokienkon ja Nikitinan vuonna 2000 ilmestyneetä slangisanakirjasta Bol’s?oj slovar’ russkogo z?argona keräämääni aineistoa, joka koostuu 164 etnonyymistä. Tarkastelen aluksi aineistoa historiallisesta perspektiivistä ts. yritän yhtäältä määritellä, milloin sanat ovat slangiin ilmestyneet ja toisaalta taas, mitä etnisiä ryhmiä kuvaavia sanoja milloinkin on rikollisslangiin tullut. Jaan aineiston viiteen eri kerrostumaan: sanoihin, jotka ovat olleet rikollisslangissa jo ennen vuoden 1917 vallankumousta, vallankumouksen jälkeen ilmestyneisiin sanoihin, vankileireillä käytettyihin sanoihin, 1940- ja 50-luvulla ilmestyneisiin sanoihin sekä 1960- ja 70-luvuilla ilmestyneihin sanoihin. Tämän jälkeen analysoin aineiston etymologiaa. On tärkeää huomata, että aineisto koostuu sekä alkuperältään venäläisistä sanoista että lainasanoista. Venäläisperäisissä etnonyymeissä on vaikutteita niin yleiskielestä, yleisslangista kuin alueellisista murteistakin. Vierasperäisiä lainoja rikollisslangiin on tullut niin länsieurooppalaisista, aasialaisista kuin lähinaapureidenkin kielistä. Määrällisesti eniten lainoja rikollisslangiin on tullut kuitenkin jiddišistä/hepreasta sekä turkkilais-tataarilaisista kielistä. Lopuksi analysoin materiaalia vielä semanttisesta näkökulmasta.
Asiasanat:venäjän kieli, rikollisslangi, etnonyymi, leksikologia
Tutkimukseni aluksi käsittelen rikollisslangia teoreettisesta näkökulmasta: käyn läpi lyhyesti rikollisslangin syntyhistorian ja kiinnitän huomiota erityisesti niihin yhteiskunnallis-poliittisiin muutoksiin, jotka ovat edesauttaneet rikollisuuden leviämistä venäläisessä yhteiskunnassa ja toisaalta organisoituneen rikollisuuden syntyä. Itse rikollisslangia tarkastelen usealta kannalta. Käyn ensin läpi rikollisslangin eri muodot ja niiden erityispiirteet käyttäen apuna lähinnä M.A. Gra?evin teoksia. Vertailen lyhyesti yleistä rikollisslangia, vankilaslangia sekä eri rikollisryhmien omia, eriytyneitä slangeja. Työn teoreettisessa osuudessa käsittelen myös rikollisslangin eri funktioita ja tarkastelen näin ollen rikollisslangia nominatiivisen funktion, tunnistamisfunktion sekä slangin oletetun salakielisyyden sekä maailmankatsomuksellisuuden kautta. Lopuksi kiinnitän huomiota siihen, miten rikollisslangi on vaikuttanut venäjän yleiskieleen sekä miten ja miksi slangisanat ovat yleiskieleen siirtyneet.
Työni empiirisessä osiossa analysoin Mokienkon ja Nikitinan vuonna 2000 ilmestyneetä slangisanakirjasta Bol’s?oj slovar’ russkogo z?argona keräämääni aineistoa, joka koostuu 164 etnonyymistä. Tarkastelen aluksi aineistoa historiallisesta perspektiivistä ts. yritän yhtäältä määritellä, milloin sanat ovat slangiin ilmestyneet ja toisaalta taas, mitä etnisiä ryhmiä kuvaavia sanoja milloinkin on rikollisslangiin tullut. Jaan aineiston viiteen eri kerrostumaan: sanoihin, jotka ovat olleet rikollisslangissa jo ennen vuoden 1917 vallankumousta, vallankumouksen jälkeen ilmestyneisiin sanoihin, vankileireillä käytettyihin sanoihin, 1940- ja 50-luvulla ilmestyneisiin sanoihin sekä 1960- ja 70-luvuilla ilmestyneihin sanoihin. Tämän jälkeen analysoin aineiston etymologiaa. On tärkeää huomata, että aineisto koostuu sekä alkuperältään venäläisistä sanoista että lainasanoista. Venäläisperäisissä etnonyymeissä on vaikutteita niin yleiskielestä, yleisslangista kuin alueellisista murteistakin. Vierasperäisiä lainoja rikollisslangiin on tullut niin länsieurooppalaisista, aasialaisista kuin lähinaapureidenkin kielistä. Määrällisesti eniten lainoja rikollisslangiin on tullut kuitenkin jiddišistä/hepreasta sekä turkkilais-tataarilaisista kielistä. Lopuksi analysoin materiaalia vielä semanttisesta näkökulmasta.
Asiasanat:venäjän kieli, rikollisslangi, etnonyymi, leksikologia