Alakoulun opettajat, lukiolaiset ja historian harrastajat internet-tiedon hyödyntäjinä. Kansallisen digitaalisen kirjaston käyttäjätutkimus
LAVIKAINEN, VILLE (2011)
LAVIKAINEN, VILLE
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21420
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21420
Tiivistelmä
Tämä tutkimus syntyi Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen käytettävyystyöryhmän toimeksiannosta ja on jatkoa aikaisemmin julkaistulle hankkeen asiakasliittymän palvelukonseptin testaamiselle. Työn tarkoituksena oli analysoida Kansallisen digitaalisen kirjaston palvelukonseptin hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta sekä kartoittaa vaatimuksia, joita ryhmät asiakasliittymälle asettavat. Tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä lähestyttiin tutkimuksessa viiden kysymyksen avulla: Minkä aineiston hyödyntämisestä tai mistä tehtävästä käyttö lähtee? Mitä ominaisuuksia käyttäjät toivoisivat? Miten muistiorganisaatioiden digitaaliset kokoelmat käsitetään ja jäsennetään? Miten käyttäjät arvioivat internet-aineistojen luotettavuutta? Miten tekijänoikeudet ja erilaiset käyttörajoitukset vaikuttavat käyttäjien tiedonhankintaan ja -käyttöön?
Tutkimuksen kohderyhmiksi valittiin alakoulun luokanopettajat, historian harrastajat ja lukiolaiset. Kustakin ryhmästä haastateltiin viittä henkilöä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla vuoden 2010 huhti- ja toukokuussa. Haastattelurunkojen tekemisessä käytettiin apuna tiedonhankinnan jäsennystä. Haastatteluissa käsiteltiin kohderyhmien tiedontarpeita ja heidän käyttämiään tiedonlähteitä ja kanavia, lähteiden ja kanavien valintaa informaatiohorisontista sekä lähteiden luotettavuuden merkitystä ja arviointia. Haastattelut litteroitiin ja jaettiin tutkimuskysymysten mukaisiin luokkiin, joista pyrittiin tunnistamaan keskeisiä teemoja. Teemoja verrattiin aikaisempaan tutkimukseen luotettavuuden parantamiseksi.
Tutkimuksessa selvisi, että erityisesti opettajat ja historian harrastajat tarvitsevat laajasti erilaisia aineistoja ja siten Kansallisen digitaalisen kirjaston sisällöt ovat heille todennäköisesti hyödyllisiä. Opettajille ja lukiolaisille hyötyä on erityisesti luotettavasta ja ymmärrettävästä aineistosta, kun taas historian harrastajia kiinnostaa sekä alkuperäislähteet että niitä tulkitsevat toisenkädenlähteet. Hakuominaisuuksista suosituin on Google -tyyppinen yksinkertainen haku, mutta hakutuloksesta eteenpäin vieviä selailuominaisuuksia arvostetaan myös. Lisäksi aineiston tulisi linkittyä sekä sisäisesti että ulkoisiin palveluihin. Kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaaliset kokoelmat eivät olleet haastatelluille kovinkaan tuttuja eikä aineistoa jäsennetty organisaatioiden mukaan. Näiden organisaatioiden tarjoamat kokoelmat koettiin kuitenkin luotettaviksi. Yhdistetty palvelu voi helpottaa käyttäjien tiedonhankintaa tarjoamalla kaikki aineistot samasta paikasta. Käyttäjien on tällöin mahdollista löytää aineistoja, joita he eivät ole aiemmin ymmärtäneet käyttää. Kuitenkin erityisesti opettajien ja lukiolaisten sekä aloittelevien harrastajien kohdalla tämä edellyttää, että palvelu ohjaa juuri oikeiden aineistojen äärelle. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna tuloksista ei löytynyt merkittäviä poikkeamia, joten tutkimuksen luotettavuus on hyvä.
Asiasanat:internet, käyttäjätutkimus, opettajat, lukiolaiset, harrastajat
Tutkimuksen kohderyhmiksi valittiin alakoulun luokanopettajat, historian harrastajat ja lukiolaiset. Kustakin ryhmästä haastateltiin viittä henkilöä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla vuoden 2010 huhti- ja toukokuussa. Haastattelurunkojen tekemisessä käytettiin apuna tiedonhankinnan jäsennystä. Haastatteluissa käsiteltiin kohderyhmien tiedontarpeita ja heidän käyttämiään tiedonlähteitä ja kanavia, lähteiden ja kanavien valintaa informaatiohorisontista sekä lähteiden luotettavuuden merkitystä ja arviointia. Haastattelut litteroitiin ja jaettiin tutkimuskysymysten mukaisiin luokkiin, joista pyrittiin tunnistamaan keskeisiä teemoja. Teemoja verrattiin aikaisempaan tutkimukseen luotettavuuden parantamiseksi.
Tutkimuksessa selvisi, että erityisesti opettajat ja historian harrastajat tarvitsevat laajasti erilaisia aineistoja ja siten Kansallisen digitaalisen kirjaston sisällöt ovat heille todennäköisesti hyödyllisiä. Opettajille ja lukiolaisille hyötyä on erityisesti luotettavasta ja ymmärrettävästä aineistosta, kun taas historian harrastajia kiinnostaa sekä alkuperäislähteet että niitä tulkitsevat toisenkädenlähteet. Hakuominaisuuksista suosituin on Google -tyyppinen yksinkertainen haku, mutta hakutuloksesta eteenpäin vieviä selailuominaisuuksia arvostetaan myös. Lisäksi aineiston tulisi linkittyä sekä sisäisesti että ulkoisiin palveluihin. Kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaaliset kokoelmat eivät olleet haastatelluille kovinkaan tuttuja eikä aineistoa jäsennetty organisaatioiden mukaan. Näiden organisaatioiden tarjoamat kokoelmat koettiin kuitenkin luotettaviksi. Yhdistetty palvelu voi helpottaa käyttäjien tiedonhankintaa tarjoamalla kaikki aineistot samasta paikasta. Käyttäjien on tällöin mahdollista löytää aineistoja, joita he eivät ole aiemmin ymmärtäneet käyttää. Kuitenkin erityisesti opettajien ja lukiolaisten sekä aloittelevien harrastajien kohdalla tämä edellyttää, että palvelu ohjaa juuri oikeiden aineistojen äärelle. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna tuloksista ei löytynyt merkittäviä poikkeamia, joten tutkimuksen luotettavuus on hyvä.
Asiasanat:internet, käyttäjätutkimus, opettajat, lukiolaiset, harrastajat