Suomalaiset muslimisiskot - kokemuksia "kulttuurien välissä"
HAATAJA, ANNE (2010)
HAATAJA, ANNE
2010
Sosiaaliantropologia - Social Anthropology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20652
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20652
Tiivistelmä
Islamin ja muslimien läsnäolo länsimaissa on tullut viimeisten vuosikymmenien aikana yhä näkyvämmäksi, ja muun muassa maahanmuutto on lisännyt myös Suomessa asuvien muslimien määrää. Maallistuneisuuden ja toisaalta kristillisen perinteen leimaamaksi kuvatussa yhteiskunnassa uskontoaan aktiivisesti ja näkyvästi harjoittavat muslimit saavat aikaan monenlaisia, pääsääntöisesti negatiivisia reaktioita. Suomalaisten islamiin kääntyminen on suhteellisen uusi ilmiö, ja he muodostavat verrattain pienen ja tiiviin yhteisön, joka toiminnassaan ja maailmankatsomuksissaan asettuu jonnekin suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin sekä islamiin uskontona nojaavan arvojärjestelmän ja toiminnan välimaastoon.Tutkimuksessani tarkastellaan sitä, millaista arkea ja islamia suomalaiset, muslimiksi aikuisiällä kääntyneet naiset elävät ja rakentavat osana suomalaista yhteiskuntaa. ja millaisia merkityksiä he uskonnolleen antavat. Lisäksi kysyn, millä tavalla he asemoivat itseään osana suhteessa yhtäältä suomalaiseen yhteiskuntaan ja toisaalta muslimien paikalliseen, kansalliseen ja globaaliin yhteisöön – toisin sanoen, millaisia yhteisöllisyyksiä, erottautumisen ja kuulumisen tapoja heidän puheessaan rakentuu? Tarkastelussa ovat paitsi valtaväestön ja muslimien keskinäiset suhteet ja ajoittaiset jännitteet, myös suomalaisessa yhteiskunnassa elävän islamilaisen yhteisön sisäinen monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uskonnollisuuden muodot.
Aineisto koostuu keväällä 2009 tehdyistä yhdeksästä Etelä-Suomessa asuvan suomalaisen islamiin kääntyneen naisen teemahaastattelun muotoa mukailevasta vapaamuotoisesta haastattelusta. Haastatteluaineistoa täydentää vuosien 2009-2010 aikana pidetty ”kenttäpäiväkirja”, johon on koottu esimerkiksi haastattelujen yhteydessä tai muutoin tutkittavien parissa tehtyjä etnografisia havaintoja sekä huomioita aiheesta ja ilmiöstä kertovista keskusteluista esimerkiksi mediassa ja populaarikulttuurin tuotteissa. Aineiston analyysissä on käytetty löyhästi diskurssianalyyttistä luentaa sekä erilaisten ”vastapuheen” muotojen tarkastelua.
Suomalaisten suhtautuminen islamiin ja muslimeihin on sekularisaatiokehityksen luomien, varautuneesti uskontoon suhtautuvien asenteiden ja orientalismista ammentavien käsitysten leimaamaa, millä on myös konkreettisia seurauksia ja vaikutuksia muslimeiksi kääntyneiden suomalaisnaisten arjessa. Muslimikäännynnäiset ovat kuitenkin osa sekä suomalaista että islamilaista yhteisöä, ja omalla tavallaan osallistuvat näiden uudelleen määrittelyyn uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Suomalaiselle ja toisaalta uskonnolliselle identiteetille ja yhteisölle annetaan vaihtelevia merkityksiä, ja nuo merkitykset vaikuttavat monin tavoin siihen, mihin he itse kokevat kuuluvansa tässä vaihtelevasti kansalaisuuteen, kulttuuriin, etnisyyteen ja uskontoon perustavien kategorioiden järjestelmässä
Asiasanat:sosiaaliantropologia, islamiin kääntyminen, etnisyys, toiseus, islamilainen kulttuuri, suomalainen kulttuuri
Aineisto koostuu keväällä 2009 tehdyistä yhdeksästä Etelä-Suomessa asuvan suomalaisen islamiin kääntyneen naisen teemahaastattelun muotoa mukailevasta vapaamuotoisesta haastattelusta. Haastatteluaineistoa täydentää vuosien 2009-2010 aikana pidetty ”kenttäpäiväkirja”, johon on koottu esimerkiksi haastattelujen yhteydessä tai muutoin tutkittavien parissa tehtyjä etnografisia havaintoja sekä huomioita aiheesta ja ilmiöstä kertovista keskusteluista esimerkiksi mediassa ja populaarikulttuurin tuotteissa. Aineiston analyysissä on käytetty löyhästi diskurssianalyyttistä luentaa sekä erilaisten ”vastapuheen” muotojen tarkastelua.
Suomalaisten suhtautuminen islamiin ja muslimeihin on sekularisaatiokehityksen luomien, varautuneesti uskontoon suhtautuvien asenteiden ja orientalismista ammentavien käsitysten leimaamaa, millä on myös konkreettisia seurauksia ja vaikutuksia muslimeiksi kääntyneiden suomalaisnaisten arjessa. Muslimikäännynnäiset ovat kuitenkin osa sekä suomalaista että islamilaista yhteisöä, ja omalla tavallaan osallistuvat näiden uudelleen määrittelyyn uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Suomalaiselle ja toisaalta uskonnolliselle identiteetille ja yhteisölle annetaan vaihtelevia merkityksiä, ja nuo merkitykset vaikuttavat monin tavoin siihen, mihin he itse kokevat kuuluvansa tässä vaihtelevasti kansalaisuuteen, kulttuuriin, etnisyyteen ja uskontoon perustavien kategorioiden järjestelmässä
Asiasanat:sosiaaliantropologia, islamiin kääntyminen, etnisyys, toiseus, islamilainen kulttuuri, suomalainen kulttuuri