KERTOJAT, KUULIJAT, KATSEET. Keskustelunanalyyttinen tutkimus vuorovaikutuksen multimodaalisuudesta kerrontasekvensseissä
KALLIO, AKU (2010)
KALLIO, AKU
2010
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20641
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20641
Tiivistelmä
Tässä työssä kasvokkaista vuorovaikutusta tarkastellaan multimodaalisena ilmiönä, jossa merkitys rakentuu sanojen, äänenpainojen, eleiden, ilmeiden ja monien muiden pienien vuorovaikutuksellisten osatekijöiden jatkuvassa virrassa. Tutkimuksen aineistona on videoituja arkikeskusteluja, joista on poimittu tarinankerrontajaksoja ja työssä kuvataan, miten toimijat käyttävät eri modaliteetteja hyväkseen kerronnassa. Erityisesti painoa annetaan katseen suuntaukselle. Työssä esitetään, miten kertojan katseen suuntaaminen on yhteydessä kerronnan vaiheeseen ja selvitetään näin, millaisia tehtäviä kertojan katseella on kerrontatilanteessa.Tutkimuksen teoreettis-metodologinen koti löytyy etnometodologisesta keskustelunanalyysista. Lähtökohtana on ottaa vakavasti keskustelunanalyyttinen idea, että mitään vuorovaikutuksen yksityiskohtaa ei voida lähtökohtaisesti pitää merkityksettömänä ja sulkea analyysin ulkopuolelle. Näin pelkkä puheen syntaktisten ja prosodisten piirteiden tarkastelu ei riitä, vaan analyysiin tulee ottaa mukaan myös kasvokkaisen vuorovaikutuksen näkyvät piirteet.Tarinankerrontatilanteessa kertoja kuvittaa tarinaansa eleillään, ilmeillään ja vartalonasennoillaan. Yhteisymmärrystä pidetään yllä etenkin katseen avulla ja kertojan katseella on keskeinen rooli osallistumiskehikon rakentamisessa ja ylläpidossa. Lisäksi katseellaan kertoja merkitsee kertomuksen keskeisiä kohtia ohjaten näin kuulijaa panemaan merkille, mikä kertomuksessa on tärkeää ja miten se tulisi tulkita. Eri tehtäviä toimittavat katseet jäsentyvät kerronnassa erilailla. Osallistumiskehikkoa tarkastavat katseet esiintyvät tyypillisesti vuoronrakenneyksiköiden rajoilla ja jäsentävät näin pitkää kertovaa vuoroa. Vuoronrakenneyksikön rajalla myös kuulijalle ilmaantuu tilaisuus osoittaa oma ymmärryksensä tilanteesta ilman, että kerronta keskeytyy. Kertomuksen keskeisiä kohtia korostavat katseet puolestaan esiintyvät tiukasti painotettujen sanallisten elementtien yhteydessä ja niiden seurassa esiintyy usein myös painottavia eleitä ja ilmeitä.Löydökset osoittavat, miten tarinan tapahtumat ja henkilöt rakennetaan multimodaalisin keinoin. Erilaisin painotuksin kertoja merkitsee tarinan keskeisiä juonielementtejä tarjoten kuulijalle näin vihjeitä, mikä tarinassa on oleellista. Katseellaan kertoja varmistaa kuulijan ymmärryksen tilanteesta. Tällainen varmistus tulee relevantiksi erityisesti tarinankerrontatilanteissa, joissa kertoja on saanut oikeuden puhua yli vuororajojen. Tarinan oikeanlainen ymmärtäminen pyritään varmistamaan jo kerronnan aikana ja tässä katseella on keskeinen rooli.
Avainsanat: kasvokkainen vuorovaikutus, multimodaalisuus, tarinankerronta, katseen suuntaaminen, etnometodologinen keskustelunanalyysi
Avainsanat: kasvokkainen vuorovaikutus, multimodaalisuus, tarinankerronta, katseen suuntaaminen, etnometodologinen keskustelunanalyysi