Työvoiman aktivointipolitiikka ja välityömarkkinat Euroopassa
MÄKIPÄÄ, KALEVI (2010)
MÄKIPÄÄ, KALEVI
2010
Sosiaalipolitiikka, Pori - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20535
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20535
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee työvoiman aktivointipolitiikan kehitystä sekä välityömarkkinoiden työttömille tarjoamia tukia ja palveluita Suomessa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa ja Saksassa. Aktivointipolitiikan kehitystä tarkastellaan vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana.
Tutkimustehtävät ovat 1) vertailla Suomen aktivointipolitiikan kehittymistä Iso-Britannian, Alankomaiden ja Saksan aktivointipolitiikan kehittymiseen, 2) selvittää, onko Euroopan Unionin työllisyysstrategia yhdenmukaistanut maiden aktivointipolitiikkaa, vaikka jäsenmaat ovat itse vastuussa kansallisesta aktivointipolitiikasta, 3) selvittää, miten Suomen välityömarkkinat eroavat Iso-Britannian, Saksan ja Alankomaiden välityömarkkinoista työttömille suunnattujen tukien ja palveluiden osalta sekä 4) vertailla sosiaalityön osuutta välityömarkkinoiden tuissa ja palveluissa sekä hyvinvointivaltioregiimien vaikutusta välityömarkkinoiden tuissa ja palveluissa. Tutkimusaineisto koostuu aihetta koskettavista tieteellisistä julkaisuista, Suomen hallituksien ohjelmista sekä tutkimuksessa mukana olevien maiden ministeriöiden suomen-, englannin- ja saksankielisiltä internet-kotisivuilta kerätystä tiedosta. Aineiston analysointi perustuu vertailevan tapaus- ja regiimitutkimuksen yhdistelmään.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aktivointitoimenpiteitä ovat suorittaneet kaikkien kohdemaiden hallitukset, hyvinvointiregiimistä ja hallitusten poliittisista voimasuhteista huolimatta. EU:n vaikutus osoittautui tehdyssä vertailussa voimakkaammaksi kuin maakohtainen regiimi tai maan puoluepoliittinen tilanne. Tosin EU:n vaikutus näkyy vasta muutaman vuoden viiveellä. Aktivointipolitiikan toimenpiteet ovat ensimmäisenä kohdistuneet nuoriin työnhakijoihin sekä pitkäaikaistyöttömiin. Kaikki kohdemaat ovat tehostaneet aktivointitoimenpiteitä sanktioilla.
Tutkimustulosten mukaan tutkimuksen kohdemaiden välityömarkkinoiden työttömille tarjoamat palvelut eivät poikenneet toisistaan. Alankomaat ja Saksa ovat yksityistäneet voimakkaasti työllistymiseen liittyviä palveluja. Tutkimuksen kaikissa kohdemaissa on käytössä ansiopäiväraha. Ansiopäivärahan tasossa, kestossa sekä ansiopäivärahan saamiseen vaadittavassa työssäoloajassa oli eroavaisuuksia kaikkien tutkimuksessa mukana olevien maiden kesken. Saksassa ja Alankomaissa ansiopäivärahan kesto on sidottu työssäoloaikaan. Suomessa ja Iso-Britanniassa kaikki työnhakijat saavat samanpituisen ansiopäivärahajakson työssäoloehdon täyttyessä. Työttömyyden viimesijaista toimeentuloa turvaa toimeentulotuki kaikissa tutkimuksen kohdemaissa.
Tutkimus osoitti, että Iso-Britannia, Alankomaat ja Saksa ovat yhdistäneet työttömille tarkoitetut aikuissosiaalityön ja työhallinnon tuet ja palvelut samaan toimipisteeseen. Suomessa palvelut ovat erillään työvoimanpalvelukeskuksia lukuun ottamatta. Iso-Britanniassa ja Alankomaissa sosiaalityön tarve kartoitetaan työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä, Saksassa ansiopäivärahajakson jälkeen ja Suomessa vasta aktivointiehdon täytyttyä. Työttömille tarkoitetut tuet ovat tutkimuksessa mukana olevien maiden hyvinvointivaltioiden arvojen mukaisia. Saksa on kuitenkin poikennut tukien tasossa ja kestosta hyvinvointivaltioregiimistään.
Avainsanat: välityömarkkinat, aktivointipolitiikka, sosiaalityö, hyvinvointivaltiomallit, Euroopan unioni, vertaileva menetelmä
Tutkimustehtävät ovat 1) vertailla Suomen aktivointipolitiikan kehittymistä Iso-Britannian, Alankomaiden ja Saksan aktivointipolitiikan kehittymiseen, 2) selvittää, onko Euroopan Unionin työllisyysstrategia yhdenmukaistanut maiden aktivointipolitiikkaa, vaikka jäsenmaat ovat itse vastuussa kansallisesta aktivointipolitiikasta, 3) selvittää, miten Suomen välityömarkkinat eroavat Iso-Britannian, Saksan ja Alankomaiden välityömarkkinoista työttömille suunnattujen tukien ja palveluiden osalta sekä 4) vertailla sosiaalityön osuutta välityömarkkinoiden tuissa ja palveluissa sekä hyvinvointivaltioregiimien vaikutusta välityömarkkinoiden tuissa ja palveluissa. Tutkimusaineisto koostuu aihetta koskettavista tieteellisistä julkaisuista, Suomen hallituksien ohjelmista sekä tutkimuksessa mukana olevien maiden ministeriöiden suomen-, englannin- ja saksankielisiltä internet-kotisivuilta kerätystä tiedosta. Aineiston analysointi perustuu vertailevan tapaus- ja regiimitutkimuksen yhdistelmään.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aktivointitoimenpiteitä ovat suorittaneet kaikkien kohdemaiden hallitukset, hyvinvointiregiimistä ja hallitusten poliittisista voimasuhteista huolimatta. EU:n vaikutus osoittautui tehdyssä vertailussa voimakkaammaksi kuin maakohtainen regiimi tai maan puoluepoliittinen tilanne. Tosin EU:n vaikutus näkyy vasta muutaman vuoden viiveellä. Aktivointipolitiikan toimenpiteet ovat ensimmäisenä kohdistuneet nuoriin työnhakijoihin sekä pitkäaikaistyöttömiin. Kaikki kohdemaat ovat tehostaneet aktivointitoimenpiteitä sanktioilla.
Tutkimustulosten mukaan tutkimuksen kohdemaiden välityömarkkinoiden työttömille tarjoamat palvelut eivät poikenneet toisistaan. Alankomaat ja Saksa ovat yksityistäneet voimakkaasti työllistymiseen liittyviä palveluja. Tutkimuksen kaikissa kohdemaissa on käytössä ansiopäiväraha. Ansiopäivärahan tasossa, kestossa sekä ansiopäivärahan saamiseen vaadittavassa työssäoloajassa oli eroavaisuuksia kaikkien tutkimuksessa mukana olevien maiden kesken. Saksassa ja Alankomaissa ansiopäivärahan kesto on sidottu työssäoloaikaan. Suomessa ja Iso-Britanniassa kaikki työnhakijat saavat samanpituisen ansiopäivärahajakson työssäoloehdon täyttyessä. Työttömyyden viimesijaista toimeentuloa turvaa toimeentulotuki kaikissa tutkimuksen kohdemaissa.
Tutkimus osoitti, että Iso-Britannia, Alankomaat ja Saksa ovat yhdistäneet työttömille tarkoitetut aikuissosiaalityön ja työhallinnon tuet ja palvelut samaan toimipisteeseen. Suomessa palvelut ovat erillään työvoimanpalvelukeskuksia lukuun ottamatta. Iso-Britanniassa ja Alankomaissa sosiaalityön tarve kartoitetaan työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä, Saksassa ansiopäivärahajakson jälkeen ja Suomessa vasta aktivointiehdon täytyttyä. Työttömille tarkoitetut tuet ovat tutkimuksessa mukana olevien maiden hyvinvointivaltioiden arvojen mukaisia. Saksa on kuitenkin poikennut tukien tasossa ja kestosta hyvinvointivaltioregiimistään.
Avainsanat: välityömarkkinat, aktivointipolitiikka, sosiaalityö, hyvinvointivaltiomallit, Euroopan unioni, vertaileva menetelmä