Reiluus, sosiaaliset preferenssit ja peliteoria
EKMAN, LIISA (2009)
EKMAN, LIISA
2009
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20209
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20209
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka taloustieteissä voidaan ottaa huomioon reiluus ja preferenssien heterogeenisuus. Taloustieteissä on perinteisesti oletettu, että ihmiset ovat itsekkäitä oman edun tavoittelijoita. Kokeellinen peliteoria on huomannut, että kaikki pelaajat eivät käyttäydy oman edun tavoittelun mukaisesti vaan näyttävät välittävän myös reiluudesta. Behavioristinen taloustiede lieventää itsekkyyden oletusta ja antaa tilaa reiluuden ja sosiaalisten preferenssien olemassaololle. Sosiaalisia preferenssejä ovat epäoikeudenmukaisuuden kaihtaminen, vastavuoroisuus, altruismi ja pahansuopaisuus. Altruismi on ainoa sosiaalinen preferenssi, jonka taloustiede on perinteisesti ottanut huomioon.
Monissa pelikokeissa ei päädytä peliteorian ennustamiin tuloksiin. Ultimatum-pelissä alipelitäydellinen tasapaino on se, että tarjoaja ehdottaa nollaa ja vastaaja hyväksyy tämän. Pelikokeissa tarjoukset ovat keskimäärin 20-50 prosentin luokkaa ja erittäin alhaiset tarjoukset hylätään hyvin todennäköisesti. Julkishyödykepelin Nash-tasapaino on olla vapaamatkustaja. Pelikokeiden tulosten mukaan suuri määrä pelaajista kuitenkin sijoittaa julkishyödykkeeseen ja vain osa valitsee vapaamatkustuksen. Taloustiede ja peliteoria eivät pysty selittämään näitä tuloksia.
Tutkielmassa tarkastellaan malleja, joiden hyötyfunktiossa otetaan huomioon sosiaaliset preferenssit. Tutkielmaan on valittu Fehrin ja Schmidtin, Boltonin ja Ockenfelsin, Rabinin, Falkin ja Fischbacherin, Dufwenbergin ja Kirchsteigerin sekä Levinen mallit. Kaksi ensimmäistä perustuu epäoikeudenmukaisuuden kaihtamiseen, viimeinen altruismiin ja pahansuopaisuuteen ja loput vastavuoroisuuteen. Mallien sopivuutta selittämään pelikokeiden tuloksia myös arvioidaan. Huomataan, että ottamalla huomioon sosiaaliset preferenssit, voidaan selittää monien pelikokeiden tuloksia paremmin.
Monissa pelikokeissa ei päädytä peliteorian ennustamiin tuloksiin. Ultimatum-pelissä alipelitäydellinen tasapaino on se, että tarjoaja ehdottaa nollaa ja vastaaja hyväksyy tämän. Pelikokeissa tarjoukset ovat keskimäärin 20-50 prosentin luokkaa ja erittäin alhaiset tarjoukset hylätään hyvin todennäköisesti. Julkishyödykepelin Nash-tasapaino on olla vapaamatkustaja. Pelikokeiden tulosten mukaan suuri määrä pelaajista kuitenkin sijoittaa julkishyödykkeeseen ja vain osa valitsee vapaamatkustuksen. Taloustiede ja peliteoria eivät pysty selittämään näitä tuloksia.
Tutkielmassa tarkastellaan malleja, joiden hyötyfunktiossa otetaan huomioon sosiaaliset preferenssit. Tutkielmaan on valittu Fehrin ja Schmidtin, Boltonin ja Ockenfelsin, Rabinin, Falkin ja Fischbacherin, Dufwenbergin ja Kirchsteigerin sekä Levinen mallit. Kaksi ensimmäistä perustuu epäoikeudenmukaisuuden kaihtamiseen, viimeinen altruismiin ja pahansuopaisuuteen ja loput vastavuoroisuuteen. Mallien sopivuutta selittämään pelikokeiden tuloksia myös arvioidaan. Huomataan, että ottamalla huomioon sosiaaliset preferenssit, voidaan selittää monien pelikokeiden tuloksia paremmin.