Työrauhan ylläpito opetusharjoittelun aikana
LAAKSONEN, ANNE (2009)
LAAKSONEN, ANNE
2009
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20045
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20045
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajankoulutuksen opetus ja ohjatut opetusharjoittelut tukevat opettajaksi opiskelevia työrauhan ylläpitotaitojen oppimisessa. Tarkastelen sitä, mitä opettajaksi opiskelevat ymmärtävät työrauhan käsitteellä, miten he ovat ratkaisseet opetusharjoittelujen aikana kohtaamiaan työrauhahäiriöitä ja miten he näihin ratkaisuihinsa ovat päätyneet. Lisäksi selvitin sitä, ovatko opettajaksi opiskelevat reflektoineet ratkaisujaan ja niiden eettisyyttä ja miettineet mahdollisia vaihtoehtoja ratkaisuilleen. Tutkimuksella selvitin myös heidän näkemyksiään opettajien lakien sallimien keinojen riittävyydestä ja eettisyydestä sekä annoin heille tilaisuuden kertoa omia ideoitaan opettajankoulutuksen kehittämiseksi työrauhan ylläpitotaitojen välittämisessä. Pyrkimyksenä oli saada opettajaksi opiskelevat reflektoimaan toimintaansa tutkimuksen aikana ja mahdollisesti sen jälkeen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla teemahaastatteluin viittä Tampereen yliopistolla tai Tampereen teknillisellä yliopistolla opettajaksi opiskelevaa. Tutkittavien käyttämiä keinoja toimia työrauhahäiriötilanteissa analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia, mutta muuten aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Työrauhalla haastateltavat eivät ymmärtäneet ehdotonta hiljaisuutta, vaan sitä, että opettaminen ja oppiminen tulevat mahdolliseksi. Opetusharjoittelu ei näyttänyt tarjoavan juuri tilaisuuksia työrauhan ylläpidon harjoittelemiseksi, sillä sen aikaiset työrauhahäiriöt olivat olleet vähäisiä ja lieviä. Opettajaksi opiskelevien käyttämät keinot työrauhahäiriötilanteissa olivat monipuolisia ja keinoja käyttäessään he pyrkivät usein samalla edesauttamaan oppimista. Keinoissa löytyi yhtenevyyttä Peter Woodsin (1983) tapoihin ja Patrick Traynorin (2002) strategioihin, joita opettaja voi käyttää reagoidessaan työrauhahäiriöihin. Enemmän kokemusta omaavat kuvailivat monipuolisemmin toimintaansa työrauhahäiriötilanteissa, kokemattomammat puolestaan enemmän pohtimiaan vaihtoehtoja ratkaisuilleen. Ratkaisujensa eettisyyttä ei ollut moni juurikaan reflektoinut. Vain yksi koki opettajankoulutuksen opetuksen olleen riittävää työrauhan ylläpitoon liittyen. Vaikka työrauhan ylläpito koettiinkin opittavan paljolti käytännön kautta, kaivattiin opetukseen lisää konkreettisia käytännön neuvoja sekä ongelmalähtöisempää opetustapaa. Opetusharjoittelujen ohjauksen kaikki kokivat positiivisena, vaikka negatiivisiakin puolia löytyi. Lakien sallimat keinot koettiin eettisinä, mutta lisää keinoja kaivattiin häirikköoppilaiden kanssa.
Oman toiminnan reflektointia olisi hyvä tukea opettajankoulutuksessa, jotta opettajaksi opiskelevat näkisivät oman toimintansa ulkopuolisen silmin ja ymmärtäisivät, miten sitä voisi parantaa. Ratkaisujen eettistä puolta olisi myös hyvä nostaa opettajankoulutuksessa esille nykyistä enemmän opettajan työn eettisen luonteen vuoksi. Opetuksessa voisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja työrauhahäiriötilanteissa toimimiseksi, esimerkiksi sääntöjen laatiminen luokassa. Opettajankoulutuksessa voisi panostaa lisäksi opettajaksi opiskelevien erityispedagogiseen osaamiseen, sillä erityisoppilaiden määrä saattaa tulevaisuuden luokissa lisääntyä inkluusio-ideologian myötä.
Asiasanat:työrauha, reflektio, eettisyys, valta, opetusharjoittelu
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla teemahaastatteluin viittä Tampereen yliopistolla tai Tampereen teknillisellä yliopistolla opettajaksi opiskelevaa. Tutkittavien käyttämiä keinoja toimia työrauhahäiriötilanteissa analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia, mutta muuten aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Työrauhalla haastateltavat eivät ymmärtäneet ehdotonta hiljaisuutta, vaan sitä, että opettaminen ja oppiminen tulevat mahdolliseksi. Opetusharjoittelu ei näyttänyt tarjoavan juuri tilaisuuksia työrauhan ylläpidon harjoittelemiseksi, sillä sen aikaiset työrauhahäiriöt olivat olleet vähäisiä ja lieviä. Opettajaksi opiskelevien käyttämät keinot työrauhahäiriötilanteissa olivat monipuolisia ja keinoja käyttäessään he pyrkivät usein samalla edesauttamaan oppimista. Keinoissa löytyi yhtenevyyttä Peter Woodsin (1983) tapoihin ja Patrick Traynorin (2002) strategioihin, joita opettaja voi käyttää reagoidessaan työrauhahäiriöihin. Enemmän kokemusta omaavat kuvailivat monipuolisemmin toimintaansa työrauhahäiriötilanteissa, kokemattomammat puolestaan enemmän pohtimiaan vaihtoehtoja ratkaisuilleen. Ratkaisujensa eettisyyttä ei ollut moni juurikaan reflektoinut. Vain yksi koki opettajankoulutuksen opetuksen olleen riittävää työrauhan ylläpitoon liittyen. Vaikka työrauhan ylläpito koettiinkin opittavan paljolti käytännön kautta, kaivattiin opetukseen lisää konkreettisia käytännön neuvoja sekä ongelmalähtöisempää opetustapaa. Opetusharjoittelujen ohjauksen kaikki kokivat positiivisena, vaikka negatiivisiakin puolia löytyi. Lakien sallimat keinot koettiin eettisinä, mutta lisää keinoja kaivattiin häirikköoppilaiden kanssa.
Oman toiminnan reflektointia olisi hyvä tukea opettajankoulutuksessa, jotta opettajaksi opiskelevat näkisivät oman toimintansa ulkopuolisen silmin ja ymmärtäisivät, miten sitä voisi parantaa. Ratkaisujen eettistä puolta olisi myös hyvä nostaa opettajankoulutuksessa esille nykyistä enemmän opettajan työn eettisen luonteen vuoksi. Opetuksessa voisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja työrauhahäiriötilanteissa toimimiseksi, esimerkiksi sääntöjen laatiminen luokassa. Opettajankoulutuksessa voisi panostaa lisäksi opettajaksi opiskelevien erityispedagogiseen osaamiseen, sillä erityisoppilaiden määrä saattaa tulevaisuuden luokissa lisääntyä inkluusio-ideologian myötä.
Asiasanat:työrauha, reflektio, eettisyys, valta, opetusharjoittelu