Uudelleenkääntämishypoteesi ja lasten- ja nuortenkirjallisuus. Tarkastelussa Louisa M. Alcottin Little Women -teoksen neljä eri suomennosversiota
SEPPÄNEN, MIRVA (2009)
SEPPÄNEN, MIRVA
2009
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19800
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19800
Tiivistelmä
Uudelleenkääntämishypoteesi on olettamus siitä, että ensimmäisiä käännöksiä kotoutetaan uudelleenkäännöksiä enemmän. Tässä tutkielmassa on tarkoitus selvittää, ovatko Louisa M. Alcottin vuonna 1868 ilmestyneen Little Women -teoksen neljä eri suomennosversiota uudelleenkääntämishypoteesin mukaisia. Suomennokset ovat ilmestyneet vuosien 1916 ja 2004 välisenä aikana, ja tarkoitus on tutkia myös, miten suomen kirjakielen ja yhteiskunnan kehitys sekä lasten- ja nuortenkirjallisuudelle asetettujen vaatimusten muutokset näkyvät suomennoksissa.
Uudelleenkääntämishypoteesia ovat muovanneet useat tutkijat, ja yksi hypoteesin taustalla olevista ajatuksista on, että teoksen ensimmäistä käännöstä kotoutetaan, jotta lukijat ottaisivat sen mahdollisimman hyvin vastaan. Uudelleenkäännös voi olla vieraannuttava, koska teos on kohdekulttuurissa entuudestaan tuttu. Uudelleenkääntämishypoteesin tueksi ei toistaiseksi ole kattavaa tutkimusaineistoa, ja on esitetty myös, että käännöksiin todennäköisesti vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin niiden ilmestymisjärjestys. Mielestäni tämä on perusteltu olettamus etenkin silloin, kun on kyse lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta käännettäessä on otettava huomioon esimerkiksi lukijoiden ymmärryskyky ja heidän rajallinen elämänkokemuksensa. Toisaalta myös kohdekulttuurissa vallitsevat arvot ja normit voivat vaikuttaan kääntäjän ratkaisuihin.
Uudelleenkääntämishypoteesi ei saanut vahvistusta Little Women -teoksen ja sen suomennosten rinnakkaisen vertailun perusteella. Ensimmäistä, vuonna 1916 ilmestynyttä Tyyni Haapasen Pikku naisia -suomennosta ja viimeisintä, vuonna 2004 julkaistua Sari Karhulahden suomennosta on kotoutettu miltei yhtä paljon. Vertailun tulokset osoittavat myös, että käännösten välillä voi olla muitakin kuin kotouttamisesta johtuvia eroja. Kynäbaari Oy:n kustantaman, vuonna 1961 julkaistun lyhennetyn mukaelman levittäminen kiellettiin korkeimman oikeuden päätöksellä, koska teoksen katsottiin olevan tekijänoikeuslain vastaisesti toteutettu. Vuonna 1962 taas ilmestyi Haapasen suomennoksen kahdeksas painos kieliasultaan uudistettuna. Kynäbaari Oy:n suomennosta on lyhentämisen lisäksi muokattu monin eri tavoin, Haapasen suomennoksen kahdeksas painos puolestaan eroaa teoksen ensimmäisestä painoksesta lähinnä kielellisesti. Myös yhteiskunnan ja lasten- ja nuortenkirjallisuudelle asetettujen vaatimusten muutokset näkyivät kaikkien suomennosversioiden välillä muun muassa poistoista aiheutuvina eroina.
Asiasanat:uudelleenkääntäminen, uudelleenkääntämishypoteesi, lasten- ja nuortenkirjallisuus, adaptoiminen
Uudelleenkääntämishypoteesia ovat muovanneet useat tutkijat, ja yksi hypoteesin taustalla olevista ajatuksista on, että teoksen ensimmäistä käännöstä kotoutetaan, jotta lukijat ottaisivat sen mahdollisimman hyvin vastaan. Uudelleenkäännös voi olla vieraannuttava, koska teos on kohdekulttuurissa entuudestaan tuttu. Uudelleenkääntämishypoteesin tueksi ei toistaiseksi ole kattavaa tutkimusaineistoa, ja on esitetty myös, että käännöksiin todennäköisesti vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin niiden ilmestymisjärjestys. Mielestäni tämä on perusteltu olettamus etenkin silloin, kun on kyse lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta käännettäessä on otettava huomioon esimerkiksi lukijoiden ymmärryskyky ja heidän rajallinen elämänkokemuksensa. Toisaalta myös kohdekulttuurissa vallitsevat arvot ja normit voivat vaikuttaan kääntäjän ratkaisuihin.
Uudelleenkääntämishypoteesi ei saanut vahvistusta Little Women -teoksen ja sen suomennosten rinnakkaisen vertailun perusteella. Ensimmäistä, vuonna 1916 ilmestynyttä Tyyni Haapasen Pikku naisia -suomennosta ja viimeisintä, vuonna 2004 julkaistua Sari Karhulahden suomennosta on kotoutettu miltei yhtä paljon. Vertailun tulokset osoittavat myös, että käännösten välillä voi olla muitakin kuin kotouttamisesta johtuvia eroja. Kynäbaari Oy:n kustantaman, vuonna 1961 julkaistun lyhennetyn mukaelman levittäminen kiellettiin korkeimman oikeuden päätöksellä, koska teoksen katsottiin olevan tekijänoikeuslain vastaisesti toteutettu. Vuonna 1962 taas ilmestyi Haapasen suomennoksen kahdeksas painos kieliasultaan uudistettuna. Kynäbaari Oy:n suomennosta on lyhentämisen lisäksi muokattu monin eri tavoin, Haapasen suomennoksen kahdeksas painos puolestaan eroaa teoksen ensimmäisestä painoksesta lähinnä kielellisesti. Myös yhteiskunnan ja lasten- ja nuortenkirjallisuudelle asetettujen vaatimusten muutokset näkyivät kaikkien suomennosversioiden välillä muun muassa poistoista aiheutuvina eroina.
Asiasanat:uudelleenkääntäminen, uudelleenkääntämishypoteesi, lasten- ja nuortenkirjallisuus, adaptoiminen