"Antakaa sitten jotain millä se tehdään..." - Luokanopettajien näkökulmia erityisoppilaiden integraation toteutumisesta suomalaisissa alakouluissa
HYNYNEN, SAARA (2009)
HYNYNEN, SAARA
2009
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19573
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19573
Tiivistelmä
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten luokanopettajat suhtautuvat integroituihin erityisoppilaisiin ja millaisia kokemuksia heillä itsellään aiheesta on. Lisäksi haluttiin lähemmin tarkastella millaista on käytännön opetustyö luokassa, jossa on integroituna erityisoppilas tai -oppilaita. Tutkimuksessa selvitettiin myös millaisia tukitoimia luokanopettajat kokevat tarvitsevansa, kun erityisoppilaita integroidaan yleisopetuksen luokkiin, vaikuttavatko kokemukset erilaisista erityisoppilaista luokanopettajien käsityksiin integraatiosta sekä miten integraatio toteutuu yleisesti suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin kuutta peruskoulun luokanopettajaa eri puolilta Etelä-Suomea. Heillä kaikilla oli henkilökohtaisia kokemuksia integraatiosta. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2007 ja keväällä 2008. Tutkimusaineiston analysoinnissa apuna käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen mukaan integraatio herätti luokanopettajissa sekä positiivisia että ristiriitaisia tunteita. Integraatioon suhtautuminen ei ollut yhteydessä siihen, työskentelikö luokanopettaja kunnassa vai kaupungissa eikä siihen myöskään vaikuttanut erityisoppilaan diagnoosi. Tutkimukseen osallistuneiden luokanopettajien oppimiskäsitykset olivat joko konstruktivistisia tai sen suuntaisia. Integraation positiivisina puolina nähtiin yleisesti suvaitsevaisuuden lisääntyminen, opettajan kannalta omien kokemusten karttuminen sekä erityisoppilaan kannalta kuuluminen yleisopetuksen kautta omaan vertaisryhmään. Opettajan kannalta integraation negatiiviseksi puoleksi nähtiin mah-dollinen tietämyksen ja tuen puute, liian isoihin ja vaikeisiin oppilasryhmiin integrointi, integroinnin tuoma työmäärä ja integroinnin resurssoinnin puute. Lisäksi kannettiin huolta luokanopettajan jaksamisesta. Oppilaiden kannalta negatiiviseksi puoleksi nähtiin luokanopettajan rajallinen aika yhdelle oppilaalle. Mikäli integroituoppilas tarvitsee paljon erityisaikaa luokanopettajalta, saattavat muut oppilaat kärsiä tai erityisoppilas saattaa kärsiä, kun opettajalla ei ole riittävästi aikaa hänelle. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että opetuksen suunnittelu tapahtui neljällä kuudesta luokanopettajista pääsääntöisesti itsenäisesti ja kaksi kuudesta suunnitteli työtään erilaisissa ryhmissä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat sanoivat integroidun erityisoppilaan tuottavan lisätöitä. Opetusmenetelmät olivat samoja kuin muissakin yleisopetuksen ryhmissä, mutta integroiduilla oppilailla oli erilaisia tukitoimia opetuksen tukena. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että integraatiota tehtäessä tarvitaan erilaisia tukitoimia. Näiksi mainittiin tukihenkilöt, erilaiset materiaalit, pienemmät luokat, jakotunnit sekä koulutus, kurssit ja tieto. Viisi kuudesta luokanopettajasta koki tarvitsevansa lisävalmiuksia työhönsä. Tutkimuksen mukaan integraatio ei toteudu suomalaisessa peruskoulussa parhaalla mahdollisella tavalla tai sitten tähän kysymykseen ei osattu ottaa kantaa. Toteutumisen esteenä nähtiin resurssit. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat suuntaa antavia ja toivottavasti herättävät lisäkeskustelua erityisoppilaiden integraatioon liittyen.
Asiasanat:integraatio, inkluusio, kaikki mukaan ottava opetus
Asiasanat:integraatio, inkluusio, kaikki mukaan ottava opetus