Dynaamisesti kokoaan muuttavat kursorit kohdevalintamenetelmänä
LAUKKANEN, JOONA (2008)
LAUKKANEN, JOONA
2008
Tietojenkäsittelyoppi - Computer Science
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19266
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19266
Tiivistelmä
Näytöllä näkyvien kohteiden valinta perinteistä pistekursoria käyttäen vaatii tarkkuutta ja on hidasta. Kohdevalinnan nopeuttamiseksi onkin pyritty kehittämään pistekursoria nopeampia kohdevalintamenetelmiä, vaikka tällaisia ei vielä käytännön sovelluksista usein löydykään.
Mielenkiintoinen esimerkki pistekursoria nopeammasta kohdevalintamenetelmästä on Tovi Grossmanin ja Ravin Balakrishnanin kehittämä ympyränmuotoinen, dynaamisesti kokoaan lähimpien kohteiden etäisyyksien mukaan muuttava kuplakursori. Kuplakursori on nopea, koska alue, jota käyttäen kursorilla kohteita valitaan (kupla), laajenee ja kutistuu siten, että kursori ulottuu aina lähinnä olevaan kohteeseen ja lähin kohde on näin aina valittavissa klikkaamalla. Tässä tutkielmassa esitellään kaksi kuplakursorin käyttämien ideoiden ja siinä havaittujen kehityskohtien pohjalta kehitettyä vaihtoehtoista kohdevalintamenetelmää. Keskeinen ajatus oli rajoittaa kuplan kokoa kahden lähinnä olevan kohteen etäisyyksien mukaan niin, että kupla on aina lähellä korkeintaan yhtä kohdetta. Näin kursori on pienempi kuin kuplakursori ja on aina selvää, mikä kohde on kursoria lähinnä oleva kohde. Tämän toivottiin johtavan siihen, että kursori on miellyttävämpi käyttää ja katsoa sekä vähemmän virhealtis. Pienemmän koon saattoi kuitenkin myös odottaa hidastavan kursoria. Tästä syystä toisessa kohdevalintamenetelmässä pyrittiin lisäksi kompensoimaan pientä kokoa säilyttämällä valinta kohteeseen eräänlaisen hännän avulla vielä senkin jälkeen, kun kupla ei enää ulottunut kohteeseen.
Uusille kursoreille suoritetut kokeet kuitenkin osoittivat, että valinnan säilyttämisestä ei juurikaan ollut hyötyä. Kursori, joka ei säilyttänyt valintaa kohteeseen hännän avulla oli kahdesta uudesta kursorista nopeampi ja pidetympi.
Tulokset antoivat myös aihetta kyseenalaistaa aiempi oletus siitä, että kuplakursorin ajoittain suuri koko on ongelmallinen nopeuden kannalta sen vuoksi, että suuri koko saattaa häiritä käyttäjää. Näyttäisi siltä, että kuplakursorin suuren koon ongelmallisuudesta tehdyt havainnot ovat vakuuttavammin selitettävissä sillä, että kuplakursorin kasvaessa suureksi sen perusteella voi olla vaikea arvioida kohde-etäisyyttä, jos kursori kutistuu matkalla kohteeseen.
Avainsanat ja -sanonnat: kuplakursori, dynaaminen kursori, kohdevalinta.
Mielenkiintoinen esimerkki pistekursoria nopeammasta kohdevalintamenetelmästä on Tovi Grossmanin ja Ravin Balakrishnanin kehittämä ympyränmuotoinen, dynaamisesti kokoaan lähimpien kohteiden etäisyyksien mukaan muuttava kuplakursori. Kuplakursori on nopea, koska alue, jota käyttäen kursorilla kohteita valitaan (kupla), laajenee ja kutistuu siten, että kursori ulottuu aina lähinnä olevaan kohteeseen ja lähin kohde on näin aina valittavissa klikkaamalla. Tässä tutkielmassa esitellään kaksi kuplakursorin käyttämien ideoiden ja siinä havaittujen kehityskohtien pohjalta kehitettyä vaihtoehtoista kohdevalintamenetelmää. Keskeinen ajatus oli rajoittaa kuplan kokoa kahden lähinnä olevan kohteen etäisyyksien mukaan niin, että kupla on aina lähellä korkeintaan yhtä kohdetta. Näin kursori on pienempi kuin kuplakursori ja on aina selvää, mikä kohde on kursoria lähinnä oleva kohde. Tämän toivottiin johtavan siihen, että kursori on miellyttävämpi käyttää ja katsoa sekä vähemmän virhealtis. Pienemmän koon saattoi kuitenkin myös odottaa hidastavan kursoria. Tästä syystä toisessa kohdevalintamenetelmässä pyrittiin lisäksi kompensoimaan pientä kokoa säilyttämällä valinta kohteeseen eräänlaisen hännän avulla vielä senkin jälkeen, kun kupla ei enää ulottunut kohteeseen.
Uusille kursoreille suoritetut kokeet kuitenkin osoittivat, että valinnan säilyttämisestä ei juurikaan ollut hyötyä. Kursori, joka ei säilyttänyt valintaa kohteeseen hännän avulla oli kahdesta uudesta kursorista nopeampi ja pidetympi.
Tulokset antoivat myös aihetta kyseenalaistaa aiempi oletus siitä, että kuplakursorin ajoittain suuri koko on ongelmallinen nopeuden kannalta sen vuoksi, että suuri koko saattaa häiritä käyttäjää. Näyttäisi siltä, että kuplakursorin suuren koon ongelmallisuudesta tehdyt havainnot ovat vakuuttavammin selitettävissä sillä, että kuplakursorin kasvaessa suureksi sen perusteella voi olla vaikea arvioida kohde-etäisyyttä, jos kursori kutistuu matkalla kohteeseen.
Avainsanat ja -sanonnat: kuplakursori, dynaaminen kursori, kohdevalinta.