”Uusiutuvat energialähteet ovat sellaisia, mitkä eivät vähene niitä käytettäessä.” -5. ja 6. luokan luonnontieteiden oppikirjojen analyysi
SCHULTZ, SAARA-MARIA (2008)
SCHULTZ, SAARA-MARIA
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18930
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18930
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia miten tämän päivän yhä tärkeämmiksi nousevia ympäristön ja sen eliöiden hyvinvointiin liittyviä aiheita käsitellään peruskoulun viidennen ja kuudennen vuosiluokan luonnontieteiden oppikirjoissa. Tutkittavia aiheita olivat luonnonvarat ja niiden riittävyys, biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus ja sen väheneminen sekä ilmastonmuutos.
Aineistoon kuuluivat biologian ja maantiedon oppikirjojen lisäksi myös fysiikan ja kemian oppikirjat. Tutkittavat kirjasarjat olivat Koulun biologia ja maantieto sekä Koulun fysiikka ja kemia (Otava) ja Luonnonkirjan biologia ja maantieto sekä Luonnonkirjan fysiikka ja kemia (WSOY). Ulkopuolelle jäi kustannusyhtiö Tammen kirjasarja Jäljillä sen keskeneräisyyden vuoksi. Aineistona olivat vain tekstikirjat eli ulkopuolelle jäivät sekä tehtäväkirjat että opettajanoppaat.
Tutkimus oli selkeästi laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä. Tutkimuksen kohteena oli tekstin lisäksi myös kuvat. Tutkimuskysymyksiä oli kolme ja ne olivat:
1. Millaisia käsityksiä aiheen (luonnonvarat, biodiversiteetti, ilmastonmuutos) käsittely lukijalle tuottaa?
2. Miten näitä käsityksiä tuotetaan?
3. Onko jotain merkityksellistä jätetty sanomatta?
Tutkimuksessa selvisi, että tutkittavat oppikirjat olivat hyvin sitoutuneita peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa mainittuihin sisältöihin. Tulokset osoittivat, että luonnonvaroja ja niihin liittyen energialähteitä käsiteltiin selkeästi eniten, mutta niiden käsittelyssä oli myös selkeimpiä eroja. Vaihtelua oli energiavarojen pelkästä luettelusta (ilman luokittelua uusiutuviin ja uusiutumattomiin) aina vakavaan huolestuneisuuteen luonnonvarojen riittävyyteen asti. Luonnon monimuotoisuutta käsiteltiin yllättävänkin paljon, mutta jälleen oli havaittavissa kaksi selkeästi toisistaan erottuvaa näkökulmaa: eliölajien suojelu luonnon monimuotoisuuden ja lajien hyvinvoinnin vuoksi sekä eliölajien suojelu, jotta nämä voisivat paremmin palvella ihmisen tarkoitusperiä ja turvata ihmisen hyvinvoinnin. Ilmastonmuutos loisti poissaolollaan, eikä sitä mainittu kertaakaan missään tutkittavista oppikirjoista, vaikka aihetta sivuttiin muutamaan otteeseen.
Tutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että luonnontieteiden oppikirjoissa ympäristöstä huolestuneen asenteen säilyttäminen on hyvin vaikeaa koko kirjan ajan ja se vaihtelee hyvin paljon jaksosta toiseen niin kirjan sisällä kuin kirjojen ja kirjasarjojenkin välillä yli oppiainerajojen.
Avainsanat: oppikirjat, diskurssianalyysi, ympäristökasvatus, biologia, maantieto, fysiikka, kemia
Aineistoon kuuluivat biologian ja maantiedon oppikirjojen lisäksi myös fysiikan ja kemian oppikirjat. Tutkittavat kirjasarjat olivat Koulun biologia ja maantieto sekä Koulun fysiikka ja kemia (Otava) ja Luonnonkirjan biologia ja maantieto sekä Luonnonkirjan fysiikka ja kemia (WSOY). Ulkopuolelle jäi kustannusyhtiö Tammen kirjasarja Jäljillä sen keskeneräisyyden vuoksi. Aineistona olivat vain tekstikirjat eli ulkopuolelle jäivät sekä tehtäväkirjat että opettajanoppaat.
Tutkimus oli selkeästi laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä. Tutkimuksen kohteena oli tekstin lisäksi myös kuvat. Tutkimuskysymyksiä oli kolme ja ne olivat:
1. Millaisia käsityksiä aiheen (luonnonvarat, biodiversiteetti, ilmastonmuutos) käsittely lukijalle tuottaa?
2. Miten näitä käsityksiä tuotetaan?
3. Onko jotain merkityksellistä jätetty sanomatta?
Tutkimuksessa selvisi, että tutkittavat oppikirjat olivat hyvin sitoutuneita peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa mainittuihin sisältöihin. Tulokset osoittivat, että luonnonvaroja ja niihin liittyen energialähteitä käsiteltiin selkeästi eniten, mutta niiden käsittelyssä oli myös selkeimpiä eroja. Vaihtelua oli energiavarojen pelkästä luettelusta (ilman luokittelua uusiutuviin ja uusiutumattomiin) aina vakavaan huolestuneisuuteen luonnonvarojen riittävyyteen asti. Luonnon monimuotoisuutta käsiteltiin yllättävänkin paljon, mutta jälleen oli havaittavissa kaksi selkeästi toisistaan erottuvaa näkökulmaa: eliölajien suojelu luonnon monimuotoisuuden ja lajien hyvinvoinnin vuoksi sekä eliölajien suojelu, jotta nämä voisivat paremmin palvella ihmisen tarkoitusperiä ja turvata ihmisen hyvinvoinnin. Ilmastonmuutos loisti poissaolollaan, eikä sitä mainittu kertaakaan missään tutkittavista oppikirjoista, vaikka aihetta sivuttiin muutamaan otteeseen.
Tutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että luonnontieteiden oppikirjoissa ympäristöstä huolestuneen asenteen säilyttäminen on hyvin vaikeaa koko kirjan ajan ja se vaihtelee hyvin paljon jaksosta toiseen niin kirjan sisällä kuin kirjojen ja kirjasarjojenkin välillä yli oppiainerajojen.
Avainsanat: oppikirjat, diskurssianalyysi, ympäristökasvatus, biologia, maantieto, fysiikka, kemia