Kunnan sosiaalitoimen tietoprosessien hallinta - Sosiaalipalveluyksiköiden tietoprosesseja tukevat rakenteet muuttuvassa toimintaympäristössä
VIHANTOMAA, ARTO (2008)
VIHANTOMAA, ARTO
2008
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18717
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18717
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Kunnan sosiaalipalveluyksikön tietoprosessien hallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimuskohdetta ei voida ymmärtää ilman kontekstisuhteiden ja toimintaympäristön muutoksen huomioimista. Esimerkiksi tieto voidaan käsittää
eräänlaiseksi kontekstisidonnaiseksi suhdemuuttujaksi, jolla on merkittävä rooli jokaisen yhteisön ymmärtämisessä, hallinnassa, muuttamisessa ja kehittämisessä. Tutkimus selvittää millaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla kunnan sosiaalipalveluyksikössä tuetaan tietoprosesseja, jotta toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvaa epävarmuutta ja epäselvyyttä voidaan hallita. Samalla selvitetään sitä millainen merkitys tiedolle ja tietoprosesseille organisaatiossa annetaan. Tutkimuksessa kuvataan kahta erilaisessa toimintaympäristössä toimivaa organisaatiota.
Tutkimuksessa käytetään apuna teoreettista viitekehystä, joka muodostuu keskeisten käsitteiden määrittelystä ja tutkimuksessa käytetyistä teorioista. Tutkimuksen yhtenä olennaisempana teoreettisena perustana käytetään Richard L. Daftin ja Robert H. Lengelin kehittämää mallia, jossa esitetään ympäristön epävarmuuden ja epäselvyyden hallintaan sekä tietoprosessien tukemiseen soveltuvat rakenneratkaisut. Epävarmuuteen vastataan keräämällä tarkoin määritettyjen ongelmien ratkaisemiseen riittävä määrä informaatiota. Epäselviä ongelmia hallitaan vuorovaikutuksessa tapahtuvan merkityksenannon avulla. Epävarmuuden hallintaan soveltuvat parhaiten sääntö- ja järjestelmäpainotteiset rakenneratkaisut, kun taas epäselvyyden hallintaan soveltuvat vuorovaikutukselliset yhteistoimintaa painottavat rakenneratkaisut.
Tutkimuksessa käytettävää teoreettista tarkastelua täydennettiin kahdella eri casetapauksella. Kohteina olivat Porin kaupungin vanhustyö- ja kotipalveluyksikkö sekä Hämeenlinnassa 1990-luvun lopulla toteutettu Palmuke-projekti (palvelurakenteen muutos ja henkilöstön kehittäminen). Porin kotipalveluyksikön toimintaa selvitettiin palvelupäällikköä haastattelemalla. Palmuke-projektin aineistona ja sekundaarilähteenä käytettiin Tom Arnkilin, Esa Erikssonin ja Robert Arnkilin teosta Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Kirjan tietoja täydennettiin Hämeenlinnan lastensuojelusta vastaavien johtohenkilöiden ja verkostokonsulttien ryhmähaastattelulla.
Tutkimuksessa selvisi, että suurempien kaupunkien sosiaalipalveluyksiköiden tietoprosesseja hallitaan vastaamalla ympäristön epävarmuuteen. Rakenteet ovat liian jäykkiä ja byrokraattisia, jotka estävät laadullisen tiedon välittymisen keskushallintoon. Hämeenlinnassa toteutettu Palmuke-projekti todisti, että mahdollisuus on verkostoyhteistyön kautta saada aikaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Ratkaisevaa on, että ruohonjuuritason toiminta kyetään kytkemään strategiseen kuntapolitiikkaan. Myös eri projektit pitäisi paremmin integroida toisiinsa ja samalla pitää yllä projektitoimintaa välittäjärakenteiden avulla. Tärkeää on myös yhdistää eri sektoreita edustavat tahot vuorovaikutukselliseen yhteistoimintaan keskenään.
Asiasanat: tietoprosessit, tieto, rakenne, kunta, sosiaalitoimi, toimintaympäristö
eräänlaiseksi kontekstisidonnaiseksi suhdemuuttujaksi, jolla on merkittävä rooli jokaisen yhteisön ymmärtämisessä, hallinnassa, muuttamisessa ja kehittämisessä. Tutkimus selvittää millaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla kunnan sosiaalipalveluyksikössä tuetaan tietoprosesseja, jotta toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvaa epävarmuutta ja epäselvyyttä voidaan hallita. Samalla selvitetään sitä millainen merkitys tiedolle ja tietoprosesseille organisaatiossa annetaan. Tutkimuksessa kuvataan kahta erilaisessa toimintaympäristössä toimivaa organisaatiota.
Tutkimuksessa käytetään apuna teoreettista viitekehystä, joka muodostuu keskeisten käsitteiden määrittelystä ja tutkimuksessa käytetyistä teorioista. Tutkimuksen yhtenä olennaisempana teoreettisena perustana käytetään Richard L. Daftin ja Robert H. Lengelin kehittämää mallia, jossa esitetään ympäristön epävarmuuden ja epäselvyyden hallintaan sekä tietoprosessien tukemiseen soveltuvat rakenneratkaisut. Epävarmuuteen vastataan keräämällä tarkoin määritettyjen ongelmien ratkaisemiseen riittävä määrä informaatiota. Epäselviä ongelmia hallitaan vuorovaikutuksessa tapahtuvan merkityksenannon avulla. Epävarmuuden hallintaan soveltuvat parhaiten sääntö- ja järjestelmäpainotteiset rakenneratkaisut, kun taas epäselvyyden hallintaan soveltuvat vuorovaikutukselliset yhteistoimintaa painottavat rakenneratkaisut.
Tutkimuksessa käytettävää teoreettista tarkastelua täydennettiin kahdella eri casetapauksella. Kohteina olivat Porin kaupungin vanhustyö- ja kotipalveluyksikkö sekä Hämeenlinnassa 1990-luvun lopulla toteutettu Palmuke-projekti (palvelurakenteen muutos ja henkilöstön kehittäminen). Porin kotipalveluyksikön toimintaa selvitettiin palvelupäällikköä haastattelemalla. Palmuke-projektin aineistona ja sekundaarilähteenä käytettiin Tom Arnkilin, Esa Erikssonin ja Robert Arnkilin teosta Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Kirjan tietoja täydennettiin Hämeenlinnan lastensuojelusta vastaavien johtohenkilöiden ja verkostokonsulttien ryhmähaastattelulla.
Tutkimuksessa selvisi, että suurempien kaupunkien sosiaalipalveluyksiköiden tietoprosesseja hallitaan vastaamalla ympäristön epävarmuuteen. Rakenteet ovat liian jäykkiä ja byrokraattisia, jotka estävät laadullisen tiedon välittymisen keskushallintoon. Hämeenlinnassa toteutettu Palmuke-projekti todisti, että mahdollisuus on verkostoyhteistyön kautta saada aikaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Ratkaisevaa on, että ruohonjuuritason toiminta kyetään kytkemään strategiseen kuntapolitiikkaan. Myös eri projektit pitäisi paremmin integroida toisiinsa ja samalla pitää yllä projektitoimintaa välittäjärakenteiden avulla. Tärkeää on myös yhdistää eri sektoreita edustavat tahot vuorovaikutukselliseen yhteistoimintaan keskenään.
Asiasanat: tietoprosessit, tieto, rakenne, kunta, sosiaalitoimi, toimintaympäristö