”Kirjasto on kiveä, kuparia ja lasia” - Kirjastorakennuksen diskursiivinen määrittyminen Arkkitehti-lehdessä vuosina 1961–2006
MEHTONEN, PENTTI (2008)
MEHTONEN, PENTTI
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18592
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18592
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin Arkkitehti-lehden kirjastorakennuksia käsitteleviä artikkeleita vuosien 1961 ja 2006 välisenä aikana. Tarkoituksena oli selvittää, miten kirjastorakennukset diskursiivisesti määrittyivät näissä teksteissä. Tutkielman tavoite on yhtäältä tiedonsosiologinen ja toisaalta kirjastohistoriallinen. Tutkielmassa tarkasteltiin sekä arkkitehtien ammatillisen tiedon rakentumisen tapaa, että erästä historiallista näkökulmaa kirjastorakennusten institutionaaliseen diskursiiviseen määrittymiseen tutkittuna ajanjaksona.
Tutkimusaineistosta erotettiin kaksi sisällöllistä teemaa, kirjastorakennuksen liittyminen ympäristöönsä ja kirjastorakennuksen tilojen suunnittelu. Näitä kahta teemaa tarkasteltiin tutkimusaineistosta konstruoitujen kahden diskurssin, esteettisen ja toiminnallisen diskurssin kautta. Esteettisessä diskurssissa kirjastorakennus määrittyi lähinnä arkkitehdin laatiman esteettisen, ideaalisen suunnitelman ja suunnittelutyön kautta. Toiminnallisessa diskurssissa kirjastorakennus määrittyi pitkälti vain sellaisten toiminnallisten suunnittelutavoitteiden kautta, jotka ovat löydettävissä myös kirjastorakennuksen suunnittelua käsittelevästä kirjallisuudesta. Ajallisesti toiminnallinen diskurssi painottuu tutkimusaineistossa ennen kaikkea 60-luvun lopusta 70-luvulle. 70-luvun lopussa on havaittavissa selkeä diskursiivinen murros, minkä jälkeen diskurssien välisessä suhteessa tapahtuu painopisteen siirtyminen enemmän esteettisyyttä korostavaksi. Tämä on kuitenkin tendenssiä koskeva yksinkertaistava havainto, todellisuudessa diskurssit esiintyvät rinnakkaisina ja toisiaan läpäisevinä kautta koko tutkimusaineiston.
Asiasanat (YSA): kirjastot, kirjastorakennukset, arkkitehtuuri, diskurssianalyysi
Tutkimusaineistosta erotettiin kaksi sisällöllistä teemaa, kirjastorakennuksen liittyminen ympäristöönsä ja kirjastorakennuksen tilojen suunnittelu. Näitä kahta teemaa tarkasteltiin tutkimusaineistosta konstruoitujen kahden diskurssin, esteettisen ja toiminnallisen diskurssin kautta. Esteettisessä diskurssissa kirjastorakennus määrittyi lähinnä arkkitehdin laatiman esteettisen, ideaalisen suunnitelman ja suunnittelutyön kautta. Toiminnallisessa diskurssissa kirjastorakennus määrittyi pitkälti vain sellaisten toiminnallisten suunnittelutavoitteiden kautta, jotka ovat löydettävissä myös kirjastorakennuksen suunnittelua käsittelevästä kirjallisuudesta. Ajallisesti toiminnallinen diskurssi painottuu tutkimusaineistossa ennen kaikkea 60-luvun lopusta 70-luvulle. 70-luvun lopussa on havaittavissa selkeä diskursiivinen murros, minkä jälkeen diskurssien välisessä suhteessa tapahtuu painopisteen siirtyminen enemmän esteettisyyttä korostavaksi. Tämä on kuitenkin tendenssiä koskeva yksinkertaistava havainto, todellisuudessa diskurssit esiintyvät rinnakkaisina ja toisiaan läpäisevinä kautta koko tutkimusaineiston.
Asiasanat (YSA): kirjastot, kirjastorakennukset, arkkitehtuuri, diskurssianalyysi