Palkansaajan oikeusturva ennakonpidätysmenettelyssä
KAVEN, TAIJA (2008)
KAVEN, TAIJA
2008
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18550
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18550
Tiivistelmä
Sujuvamman verotuksen järjestämisen ja verotulojen tasaisen kertymisen takaamiseksi eduskunta on viime vuosisadan puolivälissä säätänyt lain palkkatulon verotuksen toimittamisesta ennakkomenettelyllä . Menettelyssä työnantajat ovat velvoitettuja toimimaan välikätenä eli ennakonpidätyksen toimittajina.
Ennakonpidätysmenettely on kansainvälisestikin yleinen palkkatulojen verotusmenettely . Nykyään henkilöverotus perustuu merkittävältä osaltaan sivullisilta, kuten palkanmaksajilta, saataviin tietoihin ja esitäytettyyn veroilmoitukseen .
Voidaanko palkansaajaa pitää toissijaisena vastuullisena ennakonpidätyksen ja sitä kautta lopullisen verotuksen toimittamisessa? Toisin sanoen vastausta haetaan siihen, mikä on työntekijän eli palkansaajan oikeusturvan taso. Toinen kysymyksistä liittyy kuvan 1 esittämään ongelmaan, jossa palkanmaksajan tekemiin tulkintoihin ensisijaisena vastaajana on verovelvollinen itse eikä palkanmaksaja.
Tutkimuksessa on käytetty aineistona ennakkoperintälakia, ennakkoperintäasetusta, lakia verotusmenettelystä ja tuloverolakia. Kirjallisuudesta on käytetty ennakkoperintään ja verotusmenettelyyn liittyviä teoksia. Mirjami Laitisen teosta ”Ennakkoperintä” on ollut pääteoksena kirjallisuudesta. Teos on WSOYpro:n jatkuvatäydenteinen opus liittyen tutkimusaineistoon.
Ensisijaisesti tutkimuksessa paneudutaan ennakkoperintälakiin ja sen säännöksiin. Toissijaisesti käsitellään verotusmenettelylain ja tuloverolain säännöksien sisältöjä, sillä ne liittyvät läheisesti käsillä olevaan tutkimusongelmaan. Verotusmenettelylaissa on perusteet ennakonpidätyksen toimittamiselle sekä tuloverolaissa on perusteet ennakonpidätyksen alaisen palkan määrän laskemiseksi.
Tutkimuksessa pohditaan lainsäädännön oikeudenmukaisuutta työntekijän näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on työntekijän oikeusturva menettelyssä, joissa toimijana on palkanmaksaja ja ensisijaisena lisäselvityksen antajana verovelvollinen itse. Tutkimuksessa sivutaan sitä, toteutuvatko yleiset oikeusperiaatteet ennakonpidätysmenettelyssä.
Palkansaajan oikeusturvaan vaikuttavat sekä menettelylliset että aineelliset säännökset. Väärin toimitettu ennakonpidätys voi vaarantaa oikeusturvan, kuten myös väärästä palkan määrästä toimitettu ennakonpidätys.
Verotuksessa käytetään sivullisilta saatuja tietoja. Palkansaajalla on kuitenkin ilmoitus- ja tarkastusvelvollisuus omiin verotustietoihinsa. Palkansaaja pystyy osittain varmistamaan oman oikeusturvansa toteutumisen.
Ennakonpidätys, palkansaaja, työsuhde
Ennakonpidätysmenettely on kansainvälisestikin yleinen palkkatulojen verotusmenettely . Nykyään henkilöverotus perustuu merkittävältä osaltaan sivullisilta, kuten palkanmaksajilta, saataviin tietoihin ja esitäytettyyn veroilmoitukseen .
Voidaanko palkansaajaa pitää toissijaisena vastuullisena ennakonpidätyksen ja sitä kautta lopullisen verotuksen toimittamisessa? Toisin sanoen vastausta haetaan siihen, mikä on työntekijän eli palkansaajan oikeusturvan taso. Toinen kysymyksistä liittyy kuvan 1 esittämään ongelmaan, jossa palkanmaksajan tekemiin tulkintoihin ensisijaisena vastaajana on verovelvollinen itse eikä palkanmaksaja.
Tutkimuksessa on käytetty aineistona ennakkoperintälakia, ennakkoperintäasetusta, lakia verotusmenettelystä ja tuloverolakia. Kirjallisuudesta on käytetty ennakkoperintään ja verotusmenettelyyn liittyviä teoksia. Mirjami Laitisen teosta ”Ennakkoperintä” on ollut pääteoksena kirjallisuudesta. Teos on WSOYpro:n jatkuvatäydenteinen opus liittyen tutkimusaineistoon.
Ensisijaisesti tutkimuksessa paneudutaan ennakkoperintälakiin ja sen säännöksiin. Toissijaisesti käsitellään verotusmenettelylain ja tuloverolain säännöksien sisältöjä, sillä ne liittyvät läheisesti käsillä olevaan tutkimusongelmaan. Verotusmenettelylaissa on perusteet ennakonpidätyksen toimittamiselle sekä tuloverolaissa on perusteet ennakonpidätyksen alaisen palkan määrän laskemiseksi.
Tutkimuksessa pohditaan lainsäädännön oikeudenmukaisuutta työntekijän näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on työntekijän oikeusturva menettelyssä, joissa toimijana on palkanmaksaja ja ensisijaisena lisäselvityksen antajana verovelvollinen itse. Tutkimuksessa sivutaan sitä, toteutuvatko yleiset oikeusperiaatteet ennakonpidätysmenettelyssä.
Palkansaajan oikeusturvaan vaikuttavat sekä menettelylliset että aineelliset säännökset. Väärin toimitettu ennakonpidätys voi vaarantaa oikeusturvan, kuten myös väärästä palkan määrästä toimitettu ennakonpidätys.
Verotuksessa käytetään sivullisilta saatuja tietoja. Palkansaajalla on kuitenkin ilmoitus- ja tarkastusvelvollisuus omiin verotustietoihinsa. Palkansaaja pystyy osittain varmistamaan oman oikeusturvansa toteutumisen.
Ennakonpidätys, palkansaaja, työsuhde