"Junttura-asenne auttaa ulkomailla" - suomen kääntäjänä Yhdysvalloissa
OINONEN, TARJA (2008)
OINONEN, TARJA
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17837
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17837
Tiivistelmä
Tarkastelen työssäni Yhdysvalloissa siirtolaisina asuvien suomen kääntäjien elämää ja työtä. Lähetin kyselylomakkeen 23 kääntäjälle alkuvuodesta 2007. Poimin kyselyn vastaanottajat ja heidän yhteystietonsa pääasiassa American Translators Associationin jäsentiedoista. Noin puolet lomakkeen vastaanottaneista palautti sen.
Tutkimukseni keskittyy tarkastelemaan kääntäjien syitä siirtolaiseksi lähtemiseen, heidän yhteyksiään Suomeen ja muihin suomalaisiin Yhdysvalloissa sekä heidän ammatillista verkostoitumistaan. Käsittelen myös sitä, millaiseksi kääntäjät kokevat pieneen kieleen kääntämisen suuren valtakulttuurin ympäröimänä, miten he kokevat akkulturoituneensa amerikkalaiseen kulttuuriin ja sitä, miten ulkomailla asuminen on vaikuttanut heidän kokemuksiinsa omasta etnisestä identiteetistään.
Käännöstieteen kulttuurinen käänne 1990-luvulta lähtien on nostanut tarkastelun keskipisteeksi itse kääntäjää, joka työskentelee eri tekijöiden muodostamassa jatkuvasti muuttuvassa verkostossa. Siirtolaiskääntäjä elää transnationaalista elämää, tavallaan kaksoiselämää kahden kulttuurin välillä, ja hänen toimillaan on vaikutusta sekä lähde- että kohdekulttuurissa. Kohdekulttuuriin akkulturoituminen on myös kääntäjän kohdalla monivaiheinen prosessi, johon vaikuttaa mm. siirtolaisuuden kesto.
Tutkimani kääntäjät ovat integroituneet amerikkalaiseen kulttuuriin ja löytäneet paikkansa niin yksityis- kuin ammatillisessakin elämässään Yhdysvalloissa. Paluumuuttoa ei vakavasti harkita, mutta se ei myöskään ole poissuljettu mahdollisuus tulevaisuudessa. Yhteydet Suomeen ja suomalaisiin/suomalaisuuteen Yhdysvalloissa ovat tiiviit, ja etninen identiteetti on siirtolaisena vuosikymmeniäkin olleilla ja jopa kaksoiskansalaisuuden ottaneilla suomalainen tai maailmankansalainen, ei amerikkalainen.
Vieraskielisen valtakulttuurin keskellä eläminen parantaa kääntäjän kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta ja näin vahvistaa hänen ammattitaitoaan. Kyselyni vastaajat myönsivät tilanteeseen liittyvän potentiaalisia ongelmia, joista oman suomen kielen säilyminen oli tekijä, jonka hyväksi kääntäjät tekivät tietoisesti työtä.
Avainsanat: kulttuurinen käänne, transnationaalisuus, akkulturaatio, siirtolaisuus, kääntäjä
Tutkimukseni keskittyy tarkastelemaan kääntäjien syitä siirtolaiseksi lähtemiseen, heidän yhteyksiään Suomeen ja muihin suomalaisiin Yhdysvalloissa sekä heidän ammatillista verkostoitumistaan. Käsittelen myös sitä, millaiseksi kääntäjät kokevat pieneen kieleen kääntämisen suuren valtakulttuurin ympäröimänä, miten he kokevat akkulturoituneensa amerikkalaiseen kulttuuriin ja sitä, miten ulkomailla asuminen on vaikuttanut heidän kokemuksiinsa omasta etnisestä identiteetistään.
Käännöstieteen kulttuurinen käänne 1990-luvulta lähtien on nostanut tarkastelun keskipisteeksi itse kääntäjää, joka työskentelee eri tekijöiden muodostamassa jatkuvasti muuttuvassa verkostossa. Siirtolaiskääntäjä elää transnationaalista elämää, tavallaan kaksoiselämää kahden kulttuurin välillä, ja hänen toimillaan on vaikutusta sekä lähde- että kohdekulttuurissa. Kohdekulttuuriin akkulturoituminen on myös kääntäjän kohdalla monivaiheinen prosessi, johon vaikuttaa mm. siirtolaisuuden kesto.
Tutkimani kääntäjät ovat integroituneet amerikkalaiseen kulttuuriin ja löytäneet paikkansa niin yksityis- kuin ammatillisessakin elämässään Yhdysvalloissa. Paluumuuttoa ei vakavasti harkita, mutta se ei myöskään ole poissuljettu mahdollisuus tulevaisuudessa. Yhteydet Suomeen ja suomalaisiin/suomalaisuuteen Yhdysvalloissa ovat tiiviit, ja etninen identiteetti on siirtolaisena vuosikymmeniäkin olleilla ja jopa kaksoiskansalaisuuden ottaneilla suomalainen tai maailmankansalainen, ei amerikkalainen.
Vieraskielisen valtakulttuurin keskellä eläminen parantaa kääntäjän kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta ja näin vahvistaa hänen ammattitaitoaan. Kyselyni vastaajat myönsivät tilanteeseen liittyvän potentiaalisia ongelmia, joista oman suomen kielen säilyminen oli tekijä, jonka hyväksi kääntäjät tekivät tietoisesti työtä.
Avainsanat: kulttuurinen käänne, transnationaalisuus, akkulturaatio, siirtolaisuus, kääntäjä