Koulu, mihin olet menossa? Tutkimus uusliberalistisen ajattelun tunkeutumisesta suomalaiseen kouluun ja opettajan ammattiin
MELKAS, SAMPSA (2008)
MELKAS, SAMPSA
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17789
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17789
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset yhteiskunnassamme näkyvät tämän päivän suomalaisessa koulussa sekä opettajan ammatissa. Samalla siinä pohdittiin, mihin suuntaan koulua ja kasvatusajattelua tulisi tulevaisuudessa ohjata. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen sisällönanalyysi, jossa tärkeimpinä lähteinä toimivat koulutuspolitiikan ja sosiologian asiantuntijoiden tekstit. Niitä analysoitiin pitäen pääfokus yleissivistävässä perusopetuksessa.
Yhteiskuntamme on tällä hetkellä uusliberalististen markkinavoimien ohjaama globaali teknologiayhteiskunta, jonka vallitsevia arvoja ovat muun muassa tehokkuus ja kilpailu. Tämä ideologia on tunkeutunut koulumaailmaan lähes huomaamatta pienten opetussuunnitelmallisten painopisteiden ja muiden koulutuspoliittisten muutosten mukana. Tällaisista toimivat esimerkkeinä muun muassa koulujen profiloituminen tiettyihin opetuksellisiin painotuksiin oppilaiden houkuttelemiseksi sekä opettajien palkkauksen kehittäminen kilpailussa muita aloja vastaan.
Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle tarkastelemalla suomalaisen yhteiskunnan ja koulun välistä suhdetta historian kautta. Tarkastelu osoitti, että muutokset yhteiskunnassa ja sen vallitsevissa arvoissa heijastelevat aina myös kouluun ja sen käytänteisiin. Tämän päivän yhteiskunnassa elämä on hyvin lyhytjänteistä ja teknologisten sovellusten ja median vaikutuksen vuoksi lapsi tai nuori joutuu monien tahojen vaikuttamaksi jopa huomaamattaan. Samaan aikaan perherakenteet ovat muokkautuneet ja aikuisen sekä lapsen suhde on muuttunut. Se puolestaan näkyy kouluarjessa opettajan ja oppilaan välisessä kanssakäymisessä luokkahuoneissa. Erilaiset psyykkiset ongelmat ja oppimishäiriöt ovat lisääntyneet oppilaiden keskuudessa, ja se on lisännyt huomattavasti opettajan työtaakkaa. Globalisoitumisen seurauksena puolestaan kohtaamme jatkuvasti uusia kulttuurillisia vaikutteita, jotka näkyvät ympärillämme jokapäiväisessä elämässä.
Tutkimus sisältää lisäksi lyhyen tapaustutkimuksen, jossa perehdytään tarkemmin uusliberalistisen ajattelun tunkeutumiseen koulumaailmaan opettajien palkkauudistuksen muodossa. Työn vaativuuden mukainen palkanosa otettiin Suomessa käyttöön vuodesta 2007 alkaen. Tutkimuksessa selvitettiin, mistä siinä on kyse ja miten vastaavaa mallia on sovellettu Yhdysvalloissa. Lisäksi pohdittiin, mitä riskejä opettajan työn vaativuuden arviointi mahdollisesti tuo tullessaan. Uhkakuvana on, että tulevaisuudessa koulut ja opettajat ajautuvat keskenään eriarvoisiin asemiin. Samalla monitahoinen arviointi muuttaisi opettajan perinteistä autonomiaa ammattinsa toteuttamiseen.
Tutkimuksen tuloksena päädyttiin siihen, että koulua kehitettäessä tulisi olla hyvin tarkkana siitä, miltä osin markkinavoimien mukanaan tuomia ajatuksia ja suuntaviivoja omaksutaan toimintamalleiksi koulumaailmassa. Tutkimuksessa esitettiin myös ajatuksia, mihin suuntaan koulun opettamia arvoja ja opetussuunnitelmallisia painopistealueita tulisi kehittää, jotta suomalainen koulu pystyy tulevaisuudessakin takaamaan oppilailleen hyvät lähtökohdat eriarvoistuvassa ja monikulttuurisessa maailmassa. Painopisteinä arvoissa olivat suvaitsevaisuus, yhteisöllisyys ja ekologisuus. Opetuksessa tulee puolestaan painottaa kielitaidon sekä teknologian sovellusten merkitystä.
Avainsanat: uusliberalismi, globalisaatio, koulutuspolitiikka
Yhteiskuntamme on tällä hetkellä uusliberalististen markkinavoimien ohjaama globaali teknologiayhteiskunta, jonka vallitsevia arvoja ovat muun muassa tehokkuus ja kilpailu. Tämä ideologia on tunkeutunut koulumaailmaan lähes huomaamatta pienten opetussuunnitelmallisten painopisteiden ja muiden koulutuspoliittisten muutosten mukana. Tällaisista toimivat esimerkkeinä muun muassa koulujen profiloituminen tiettyihin opetuksellisiin painotuksiin oppilaiden houkuttelemiseksi sekä opettajien palkkauksen kehittäminen kilpailussa muita aloja vastaan.
Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle tarkastelemalla suomalaisen yhteiskunnan ja koulun välistä suhdetta historian kautta. Tarkastelu osoitti, että muutokset yhteiskunnassa ja sen vallitsevissa arvoissa heijastelevat aina myös kouluun ja sen käytänteisiin. Tämän päivän yhteiskunnassa elämä on hyvin lyhytjänteistä ja teknologisten sovellusten ja median vaikutuksen vuoksi lapsi tai nuori joutuu monien tahojen vaikuttamaksi jopa huomaamattaan. Samaan aikaan perherakenteet ovat muokkautuneet ja aikuisen sekä lapsen suhde on muuttunut. Se puolestaan näkyy kouluarjessa opettajan ja oppilaan välisessä kanssakäymisessä luokkahuoneissa. Erilaiset psyykkiset ongelmat ja oppimishäiriöt ovat lisääntyneet oppilaiden keskuudessa, ja se on lisännyt huomattavasti opettajan työtaakkaa. Globalisoitumisen seurauksena puolestaan kohtaamme jatkuvasti uusia kulttuurillisia vaikutteita, jotka näkyvät ympärillämme jokapäiväisessä elämässä.
Tutkimus sisältää lisäksi lyhyen tapaustutkimuksen, jossa perehdytään tarkemmin uusliberalistisen ajattelun tunkeutumiseen koulumaailmaan opettajien palkkauudistuksen muodossa. Työn vaativuuden mukainen palkanosa otettiin Suomessa käyttöön vuodesta 2007 alkaen. Tutkimuksessa selvitettiin, mistä siinä on kyse ja miten vastaavaa mallia on sovellettu Yhdysvalloissa. Lisäksi pohdittiin, mitä riskejä opettajan työn vaativuuden arviointi mahdollisesti tuo tullessaan. Uhkakuvana on, että tulevaisuudessa koulut ja opettajat ajautuvat keskenään eriarvoisiin asemiin. Samalla monitahoinen arviointi muuttaisi opettajan perinteistä autonomiaa ammattinsa toteuttamiseen.
Tutkimuksen tuloksena päädyttiin siihen, että koulua kehitettäessä tulisi olla hyvin tarkkana siitä, miltä osin markkinavoimien mukanaan tuomia ajatuksia ja suuntaviivoja omaksutaan toimintamalleiksi koulumaailmassa. Tutkimuksessa esitettiin myös ajatuksia, mihin suuntaan koulun opettamia arvoja ja opetussuunnitelmallisia painopistealueita tulisi kehittää, jotta suomalainen koulu pystyy tulevaisuudessakin takaamaan oppilailleen hyvät lähtökohdat eriarvoistuvassa ja monikulttuurisessa maailmassa. Painopisteinä arvoissa olivat suvaitsevaisuus, yhteisöllisyys ja ekologisuus. Opetuksessa tulee puolestaan painottaa kielitaidon sekä teknologian sovellusten merkitystä.
Avainsanat: uusliberalismi, globalisaatio, koulutuspolitiikka