WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastonmuutostiedotteet tekstilajina ja asenteiden välittäjinä
TÖRMÄ, ANNE (2008)
TÖRMÄ, ANNE
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17773
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17773
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan WWF:n Suomen alaosaston ja Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemia tiedotteita, jotka käsittelevät ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä ilmiöitä. Tarkoituksena on analysoida tiedotteista muotoutuvaa tekstilajia ja niiden tapoja välittää tietoa ja asenteita Työn taustana ovat viimeaikaiset muutokset ilmastossa, jotka vaikuttavat jokaisen arkeen ja luovat suuria haasteita säilyttää suotuisat elinolosuhteet ympäri maapallon. WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat Suomessa merkittäviä toimijoita, jotka välittävät tietoa ympäristön tilasta ja aktiivisesti kamppailevat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Molemmilla on vilkasta tiedotustoimintaa, joka on suunnattu pääosin tiedotusvälineille, joiden kautta sanoma leviää suurelle yleisölle. Tiedotteet julkaistaan kuitenkin myös organisaatioiden Internet-sivuilla, ja ne lähetetään sähköpostilistalaisille heti julkaisun jälkeen.
Työssä tutkitaan nimenomaan luonto-organisaatioiden omilta Internet-sivuilta haettuja tiedotteita. Nämä tiedotteet on valittu tutkimuksen aineistoksi, koska ne ovat autenttisia luonto-organisaation julkaisuja, joita tiedotusvälineet eivät ole vielä ehtineet muunnella omia tarpeitaan vastaaviksi. WWF:n tiedotteita aineistossa on 34 ja Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteita 43, aineisto on kerätty aikavälillä 1.1.2006–30.11.2007. Lähestymistapa aiheeseen on funktionaalinen, sillä tutkimuksessa kieli nähdään ensisijaisesti viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä. Funktionaalinen käsitys kielestä painottaa kieltä sosiaalisena ilmiönä ja vuorovaikutuksen välineenä. Tämä lähestymistapa korostaa kielenkäytön tehtäviä ja tavoitteita eli kielen funktioita eri konteksteissa.
Työssä tehdään katsaus tiedottamisen historiaan ja sen rooliin organisaatiossa, minkä jälkeen perehdytään tutkimaan, millainen tekstilaji aineiston tiedotteista muodostuu ja kuinka aineiston tiedotteet istuvat tiedottamisen perinteisiin. Tekstilajianalyysissa käydään läpi, millaisista pakollisista ja vaihtoehtoisista rakenneosista tiedotteet koostuvat ja mitä tehtäviä näillä rakenneosilla on. Välttämättömiä rakenneosia ovat otsikko, ingressi, leipäteksti, taustatietokappale, lisätiedot-kappale ja päiväys. Tiedotteelle valinnaisia osioita aineistossa ovat Valokuvia ja kuvanauhaa -osio, ala- ja väliotsikot, lisähuomautukset tiedotusvälineille, Internet-vinkkilinkit, täsmennyspäivitys, mainos ja kokonaisuudessaan julkaistu lausunto.
Työssä tarkastellaan tiedotteita myös prototyyppisyyden ja intertekstuaalisuuden kautta. Aineiston tiedotteet rikkovat paljon tiedottamisen prototyyppistä normia, varsinkin asenteellisuutensa takia. Intertekstuaalisia vaikutteita on paljon monista muista tekstilajeista. Työssä tehdään myös analyysi aineiston tiedotteiden modaalisuudesta, imperatiiveista, puheaktiverbeista ja niiden välittämästä direktiivisyydestä. Tiedotteissa ohjaillaan lukijaa monin eri tavoin, välitetään direktiivejä eritoten päättäjille ja käytetään hyvin ekspressiivistä kieltä.
Asiasanat: tiedotteet, tekstilaji, modaalisuus, puheakti, asenteet, direktiivi, kriittinen tekstintutkimus, systeemis-funktionaalinen kielioppi, ideologia
Työssä tutkitaan nimenomaan luonto-organisaatioiden omilta Internet-sivuilta haettuja tiedotteita. Nämä tiedotteet on valittu tutkimuksen aineistoksi, koska ne ovat autenttisia luonto-organisaation julkaisuja, joita tiedotusvälineet eivät ole vielä ehtineet muunnella omia tarpeitaan vastaaviksi. WWF:n tiedotteita aineistossa on 34 ja Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteita 43, aineisto on kerätty aikavälillä 1.1.2006–30.11.2007. Lähestymistapa aiheeseen on funktionaalinen, sillä tutkimuksessa kieli nähdään ensisijaisesti viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä. Funktionaalinen käsitys kielestä painottaa kieltä sosiaalisena ilmiönä ja vuorovaikutuksen välineenä. Tämä lähestymistapa korostaa kielenkäytön tehtäviä ja tavoitteita eli kielen funktioita eri konteksteissa.
Työssä tehdään katsaus tiedottamisen historiaan ja sen rooliin organisaatiossa, minkä jälkeen perehdytään tutkimaan, millainen tekstilaji aineiston tiedotteista muodostuu ja kuinka aineiston tiedotteet istuvat tiedottamisen perinteisiin. Tekstilajianalyysissa käydään läpi, millaisista pakollisista ja vaihtoehtoisista rakenneosista tiedotteet koostuvat ja mitä tehtäviä näillä rakenneosilla on. Välttämättömiä rakenneosia ovat otsikko, ingressi, leipäteksti, taustatietokappale, lisätiedot-kappale ja päiväys. Tiedotteelle valinnaisia osioita aineistossa ovat Valokuvia ja kuvanauhaa -osio, ala- ja väliotsikot, lisähuomautukset tiedotusvälineille, Internet-vinkkilinkit, täsmennyspäivitys, mainos ja kokonaisuudessaan julkaistu lausunto.
Työssä tarkastellaan tiedotteita myös prototyyppisyyden ja intertekstuaalisuuden kautta. Aineiston tiedotteet rikkovat paljon tiedottamisen prototyyppistä normia, varsinkin asenteellisuutensa takia. Intertekstuaalisia vaikutteita on paljon monista muista tekstilajeista. Työssä tehdään myös analyysi aineiston tiedotteiden modaalisuudesta, imperatiiveista, puheaktiverbeista ja niiden välittämästä direktiivisyydestä. Tiedotteissa ohjaillaan lukijaa monin eri tavoin, välitetään direktiivejä eritoten päättäjille ja käytetään hyvin ekspressiivistä kieltä.
Asiasanat: tiedotteet, tekstilaji, modaalisuus, puheakti, asenteet, direktiivi, kriittinen tekstintutkimus, systeemis-funktionaalinen kielioppi, ideologia