Talouskielen sanakirjan käytettävyystutkimus kääntäjäopiskelijan näkökulmasta – tarkasteltavana suomi–saksa-sanakirja
KYTÖLÄ, ELINA (2008)
KYTÖLÄ, ELINA
2008
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17653
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17653
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan talouskielen suomi–saksa-sanakirjan käytettävyyttä kääntäjäopiskelijan näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on paitsi selvittää, kuinka hyvin elektronisessa muodossa julkaistu MOT Talouskielen sanakirja palvelee käyttäjiään, myös pohtia sitä, miten sanakirjaa voitaisiin kehittää entistä paremmaksi.
Sanakirjan käytettävyyttä tutkittiin järjestämällä kolme erillistä käytettävyystestiä. Jokaiseen testiin osallistui kaksi testihenkilöä, jotka käänsivät parityönä talouskielen tekstiä suomesta saksaksi. Kahden ensimmäisen testin testihenkilöt opiskelivat pääaineenaan käännöstiedettä, kun taas viimeisen testin testihenkiöiden pääaineena oli Saksan kieli ja kulttuuri. Parityöskentely pakotti testihenkilöt puhumaan keskenään käännösprosessiin liittyvistä asioista. Testin aikana syntynyt keskustelu ja käytettävyystestiä seurannut haastattelu nauhoitettiin analyysia varten ääninauhalle.
Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat olivat enimmäkseen tyytyväisiä tutkittuun sanakirjaan. Lähes kaikille sanakirjasta etsityille talouskielen termeille löytyi vastineet. Lisäksi sanakirja sisälsi runsaasti myös yleiskielen sanastoa, mikä nopeutti kääntämistä. Sanakirja-artikkeleiden esimerkkilauseet helpottivat käännökseen parhaiten soveltuvan vastineen valintaa sekä havainnollistivat vastineeseen liittyviä kielioppitietoja. Sanakirja-artikkelin tiedot saattoivat auttaa testihenkilöitä myös muokkaamaan käännöstä tyylillisesti paremmaksi. Niistä löytyi myös malleja johdosten ja yhdyssanojen muodostamiseen. Sanakirjan ulkoasua pidettiin selkeähkönä, joskin sitä testihenkilöiden mielestä voitaisiin muokata vieläkin ilmavammaksi.
Sanakirjan elektroninen muoto luo sanakirjan kehittämiselle uusia mahdollisuuksia, koska hakusanojen määrää ja niihin liittyvien sanakirja-artikkeleiden laajuutta voidaan kasvattaa lähes rajattomasti. Esimerkiksi ensyklopedista tietoa voitaisiin lisätä sanakirja-artikkeliin, helpottamaan synonyymisten vastineiden erojen ja yhtäläisyyksien tunnistamista. Testihenkilöiden mukaan tällaiset erot olisikin pitänyt tuoda sanakirjassa paremmin esiin. Tiedoista olisi hyötyä etenkin kääntäjälle, joka ei tunne alaa ja sen käsitteistöä kovin hyvin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että testihenkilöt hyödynsivät vain vähän sanakirjan sisältämiä eri hakumahdollisuuksia. Elektronisen sanakirjan haasteena onkin saada sanakirjan käyttäjät muuttamaan sanakirjankäyttötottumuksiaan. Toinen tutkimuksessa esiin tullut haaste sanakirjalle liittyy kaksikieliseen sanakirjaan kohdistuviin asenteisiin: kaksikielinen sanakirja on tärkeä työväline kääntäjälle, mutta opintojen aikana siihen opetetaan suhtautumaan ehkä jopa ylikriittisesti. Opetuksessa voitaisiin kriittisen lähestymistavan lisäksi tuoda esiin myös siihen liittyvät myönteiset puolet kuten sanakirjan toimiminen idealähteenä ja aavistusten varmentamisvälineenä.
Avainsanat: sanakirja, käytettävyys, kääntäminen
Sanakirjan käytettävyyttä tutkittiin järjestämällä kolme erillistä käytettävyystestiä. Jokaiseen testiin osallistui kaksi testihenkilöä, jotka käänsivät parityönä talouskielen tekstiä suomesta saksaksi. Kahden ensimmäisen testin testihenkilöt opiskelivat pääaineenaan käännöstiedettä, kun taas viimeisen testin testihenkiöiden pääaineena oli Saksan kieli ja kulttuuri. Parityöskentely pakotti testihenkilöt puhumaan keskenään käännösprosessiin liittyvistä asioista. Testin aikana syntynyt keskustelu ja käytettävyystestiä seurannut haastattelu nauhoitettiin analyysia varten ääninauhalle.
Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat olivat enimmäkseen tyytyväisiä tutkittuun sanakirjaan. Lähes kaikille sanakirjasta etsityille talouskielen termeille löytyi vastineet. Lisäksi sanakirja sisälsi runsaasti myös yleiskielen sanastoa, mikä nopeutti kääntämistä. Sanakirja-artikkeleiden esimerkkilauseet helpottivat käännökseen parhaiten soveltuvan vastineen valintaa sekä havainnollistivat vastineeseen liittyviä kielioppitietoja. Sanakirja-artikkelin tiedot saattoivat auttaa testihenkilöitä myös muokkaamaan käännöstä tyylillisesti paremmaksi. Niistä löytyi myös malleja johdosten ja yhdyssanojen muodostamiseen. Sanakirjan ulkoasua pidettiin selkeähkönä, joskin sitä testihenkilöiden mielestä voitaisiin muokata vieläkin ilmavammaksi.
Sanakirjan elektroninen muoto luo sanakirjan kehittämiselle uusia mahdollisuuksia, koska hakusanojen määrää ja niihin liittyvien sanakirja-artikkeleiden laajuutta voidaan kasvattaa lähes rajattomasti. Esimerkiksi ensyklopedista tietoa voitaisiin lisätä sanakirja-artikkeliin, helpottamaan synonyymisten vastineiden erojen ja yhtäläisyyksien tunnistamista. Testihenkilöiden mukaan tällaiset erot olisikin pitänyt tuoda sanakirjassa paremmin esiin. Tiedoista olisi hyötyä etenkin kääntäjälle, joka ei tunne alaa ja sen käsitteistöä kovin hyvin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että testihenkilöt hyödynsivät vain vähän sanakirjan sisältämiä eri hakumahdollisuuksia. Elektronisen sanakirjan haasteena onkin saada sanakirjan käyttäjät muuttamaan sanakirjankäyttötottumuksiaan. Toinen tutkimuksessa esiin tullut haaste sanakirjalle liittyy kaksikieliseen sanakirjaan kohdistuviin asenteisiin: kaksikielinen sanakirja on tärkeä työväline kääntäjälle, mutta opintojen aikana siihen opetetaan suhtautumaan ehkä jopa ylikriittisesti. Opetuksessa voitaisiin kriittisen lähestymistavan lisäksi tuoda esiin myös siihen liittyvät myönteiset puolet kuten sanakirjan toimiminen idealähteenä ja aavistusten varmentamisvälineenä.
Avainsanat: sanakirja, käytettävyys, kääntäminen