Innovatiivinen kunta? Tutkimus kuntien uudistumiseen vaikuttavista tekijöistä
KOSKI, HENNA (2008)
KOSKI, HENNA
2008
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17638
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17638
Tiivistelmä
Yhteiskunnallinen kenttämme on kokenut viimeisinä vuosikymmeninä suuria muutoksia. Julkiset ja yksityiset toimijat kansallisilla ja kansainvälisillä kentillä ovat kokeneet kilpailun kiristyneen sekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden vaatimuksien kasvaneen. Toimintakulttuurien ja -tapojen muuttuminen on johtanut tilanteeseen, jossa resurssien tarkemmasta jakamisesta ja toimintojen kriittisestä arvioinnista on tullut arkipäivää lähes kaikille. Muuttunut todellisuus on vaikuttanut myös suomalaisiin kuntiin. Nykyisessä tilanteessa myös kuntien on yhä uudelleen harkittava toimiensa oikeutusta ja niitä keinoja, joiden avulla lainsäädännöllä asetettuihin perustehtäviin kyetään vastaamaan. Kasvaneet vaatimukset ovat muuttaneet jyrkästi perinteisesti jäykkänä ja uudistumattomana pidetyn kunnallisen sektorin elämää todellisuutta ja asettaneet kunnat tilanteeseen, jossa niiden tulisi kriittisesti tarkastella toimintojaan ylläpitäviä prosesseja. Tämän tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä onkin selvittää, voisivatko innovatiivisuuden ja uudistumisen kyvyn prosessit auttaa kunnallista sektoria selviämään niistä haasteista, joita se päivittäin kohtaa.
Vastausta innovatiivisuuden ja uudistumiskyvyn toimivuuteen ja mahdollisiin hyötyihin kunnallisella sektorilla lähdettiin etsimään innovatiivisuutta käsittelevän kirjallisuuden ja kunnallisen sektorin toimijoilta kerätyn haastatteluaineiston avulla. Innovatiivisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta keskiöön nousevat sosiaalisia innovaatioita käsittelevä kirjallisuus ennen kaikkea kunnallisten innovaatioiden sosiaalisen luonteen vuoksi, sekä avointa innovaatiomallia käsittelevä kirjallisuus avoimien innovaatioiden laaja-alaisen luonteen ja mallin tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi.
Haastatteluaineistosta nousseet innovatiivisuuteen ja uudistumiskykyyn liittyvät teemat koskettelivat niitä elementtejä, joihin vastaajat kokivat kunnallisen innovatiivisuuden liittyvän ja kulminoituvan. Teemoista perustehtävä liittyy ennen muuta kuntien innovatiivisuuden lähtökohtiin, kun taas yksilöiden ja yhteisöjen teemoilla vastaajat viittasivat innovatiivisuutta kunnissa tuottaviin toimijoihin. Luottamuksen nähtiin mahdollistavan innovatiivisuutta edistävän ilmapiirin syntymistä ja suunnitelmallisuutta vastaajat pitivät yhtenä kuntien tulevaisuudenhallinnan välineenä. Lisäksi vastauksista nousi keskustelevan kriittisen konsensuksen yläteema, joka painottaa kunnan sisäisen toiminnallisen ilmapiirin merkitystä kuntien innovatiivisuuden tuottajana. Kuntien innovatiivisuus vaikuttaa tarvitsevan keskustelua sekä avointa, erimielisyyttäkin sallivaa ilmapiiriä kehittyäkseen.
Haastatteluissa saatujen vastauksien perusteella kunnalliselta sektorilta näyttää löytyvän sekä innovatiivisuutta että uudistumisen kykyä. Innovatiivisuuden ja uudistumisen kyvyn entistä aktiivisempaa juurruttamista voidaan pitää kuntien toimintojen kehittämisen kannalta erittäin edullisena toimenpiteenä. Innovatiivisuuden kautta kunnat voisivat löytää uusia tapoja tuottaa olemassa olevia toimia ja parantaa kuntalaisille tuotettavien peruspalveluiden tasoa, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.
Avainsanat: Innovatiivisuus, kunnat, uudistukset
Vastausta innovatiivisuuden ja uudistumiskyvyn toimivuuteen ja mahdollisiin hyötyihin kunnallisella sektorilla lähdettiin etsimään innovatiivisuutta käsittelevän kirjallisuuden ja kunnallisen sektorin toimijoilta kerätyn haastatteluaineiston avulla. Innovatiivisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta keskiöön nousevat sosiaalisia innovaatioita käsittelevä kirjallisuus ennen kaikkea kunnallisten innovaatioiden sosiaalisen luonteen vuoksi, sekä avointa innovaatiomallia käsittelevä kirjallisuus avoimien innovaatioiden laaja-alaisen luonteen ja mallin tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi.
Haastatteluaineistosta nousseet innovatiivisuuteen ja uudistumiskykyyn liittyvät teemat koskettelivat niitä elementtejä, joihin vastaajat kokivat kunnallisen innovatiivisuuden liittyvän ja kulminoituvan. Teemoista perustehtävä liittyy ennen muuta kuntien innovatiivisuuden lähtökohtiin, kun taas yksilöiden ja yhteisöjen teemoilla vastaajat viittasivat innovatiivisuutta kunnissa tuottaviin toimijoihin. Luottamuksen nähtiin mahdollistavan innovatiivisuutta edistävän ilmapiirin syntymistä ja suunnitelmallisuutta vastaajat pitivät yhtenä kuntien tulevaisuudenhallinnan välineenä. Lisäksi vastauksista nousi keskustelevan kriittisen konsensuksen yläteema, joka painottaa kunnan sisäisen toiminnallisen ilmapiirin merkitystä kuntien innovatiivisuuden tuottajana. Kuntien innovatiivisuus vaikuttaa tarvitsevan keskustelua sekä avointa, erimielisyyttäkin sallivaa ilmapiiriä kehittyäkseen.
Haastatteluissa saatujen vastauksien perusteella kunnalliselta sektorilta näyttää löytyvän sekä innovatiivisuutta että uudistumisen kykyä. Innovatiivisuuden ja uudistumisen kyvyn entistä aktiivisempaa juurruttamista voidaan pitää kuntien toimintojen kehittämisen kannalta erittäin edullisena toimenpiteenä. Innovatiivisuuden kautta kunnat voisivat löytää uusia tapoja tuottaa olemassa olevia toimia ja parantaa kuntalaisille tuotettavien peruspalveluiden tasoa, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.
Avainsanat: Innovatiivisuus, kunnat, uudistukset