Lännen kuolemat : Raskaan rockin sosiaalinen symbolisuus Babylon Whoresin, Katatonian ja Primordialin tuotannossa
KURONEN, MIKKO (2007)
KURONEN, MIKKO
2007
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17586
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17586
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan englanninkielisen raskaan rocklyriikan suhdetta länsimaiseen yhteiskuntajärjestelmään kolmen raskasta rockia esittävän yhtyeen (Babylon Whores, Katatonia ja Primordial) tuotannossa. Käsittelemissäni sanoituksissa länsimaiseen kulttuuriin suhtaudutaan rappeutuvana järjestelmänä. Tutkielmassa pohditaan, miksi ja miten länsi on raskaassa rockissa rappiolla ja millaisia ratkaisuja yhtyeiden sanoitukset pyrkivät vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilaan esittämään.
Vastauksien etsinnässä pohjataan myyttitutkimuksen ja jälkimarxilaisen ideologisen tutkimusperinteen käsityksiin tekstien ja todellisuuksien suhteista. Erityisen tärkeä on Fredric Jamesonin sosiaalisen symbolisuuden käsite, johon pohjaten symbolisia akteja eli raskaan rockin sanoituksia tarkastellaan ”konkreettisten” ongelmien imaginäärisinä ratkaisuina. Konkreettisen ja kuvitteellisen suhde ei ole kuitenkaan aivan selvärajainen. Tekstin ja todellisuuden välistä eroa silloittaa ideologeemin käsite, joka kiinnittää huomion yhteiskunnan vastakkaisten diskurssien ja niiden ideologioiden välisiin eroihin. Tutkielmassa ideologiaa ei määritellä ideologiakritiittisen marxilaisen käsityksen mukaisesti vääräksi tietoisuudeksi, vaan neutraalisti uskomusjärjestelmien jäsentäjäksi, jolla on samoja irrationaalisia ominaisuuksia kuin valistuksen tietoihanteesta vapautuneella modernilla ja sekularisoituneella myytillä. Todellisuus tai totuus ei välttämättä olekaan muuta kuin oman yhteiskuntajärjestelmän hegemoninen, luonnollistettu ideologia.
Perinteisen käsityksen mukaan todellisuuspako on raskaan rockin todellisuutta. Tutkielmassa haastetaan ajatus raskaasta rockista eskapistisena ja epäpoliittisena musiikkilajina. Raskaan rockin sanoituksia tarkastellaan vaihtoehtoisten äänien kokoelmana yksilöllistymisen, teknologisoitumisen, materialisoitumisen, maallistumisen ja markkinatalouden ideologioiden hallitsemalle modernille länsimaiselle yhteiskunnalle. Tutkielman keskeinen teesi on, että raskaalla rockilla on ala- ja vastakulttuuriset motiivinsa, jotka eivät pyri saavuttamaan salonkikelpoisuutta valtayleisön edessä.
Kohdeyhtyeiden tekstien analyysissa osoitetaan, kuinka raskaan rockin sosiaaliseen symbolisuuteen kuuluu sekä omien, osittain muusta yhteiskunnasta erillisten myyttien rakentaminen että länsimaisen kulttuurin historiallisten myyttien uudelleentarinallistaminen omien ideologisten näkemysten tueksi. Musiikkilajin sanoituksissa myös ideologisten näkökulmien jähmettämiseen pyrkivä refleksiivinen antirefleksiivisyys, valinta olla tietämättä jotakin, on verraten tavallinen tapa ratkaista yhteiskunnan ongelmia. Sanoituksissa esiintyvä kuolema on sosiaalinen symboli, joka osoittaa ainakin kuvainnollisen halun tuottaa vaihtoehtoja läntisen yhteiskunnan hegemonisille ideologioille tai siirtyä modernista lännestä kokonaan toisaalle.
Avainsanoja: ideologiat, myytit ja myyttitutkimus, symbolit, rocklyriikka, heavy rock, vastakulttuurit, okkultismi, sosiaalinen vuorovaikutus, kulttuurihistoria, paholainen
Vastauksien etsinnässä pohjataan myyttitutkimuksen ja jälkimarxilaisen ideologisen tutkimusperinteen käsityksiin tekstien ja todellisuuksien suhteista. Erityisen tärkeä on Fredric Jamesonin sosiaalisen symbolisuuden käsite, johon pohjaten symbolisia akteja eli raskaan rockin sanoituksia tarkastellaan ”konkreettisten” ongelmien imaginäärisinä ratkaisuina. Konkreettisen ja kuvitteellisen suhde ei ole kuitenkaan aivan selvärajainen. Tekstin ja todellisuuden välistä eroa silloittaa ideologeemin käsite, joka kiinnittää huomion yhteiskunnan vastakkaisten diskurssien ja niiden ideologioiden välisiin eroihin. Tutkielmassa ideologiaa ei määritellä ideologiakritiittisen marxilaisen käsityksen mukaisesti vääräksi tietoisuudeksi, vaan neutraalisti uskomusjärjestelmien jäsentäjäksi, jolla on samoja irrationaalisia ominaisuuksia kuin valistuksen tietoihanteesta vapautuneella modernilla ja sekularisoituneella myytillä. Todellisuus tai totuus ei välttämättä olekaan muuta kuin oman yhteiskuntajärjestelmän hegemoninen, luonnollistettu ideologia.
Perinteisen käsityksen mukaan todellisuuspako on raskaan rockin todellisuutta. Tutkielmassa haastetaan ajatus raskaasta rockista eskapistisena ja epäpoliittisena musiikkilajina. Raskaan rockin sanoituksia tarkastellaan vaihtoehtoisten äänien kokoelmana yksilöllistymisen, teknologisoitumisen, materialisoitumisen, maallistumisen ja markkinatalouden ideologioiden hallitsemalle modernille länsimaiselle yhteiskunnalle. Tutkielman keskeinen teesi on, että raskaalla rockilla on ala- ja vastakulttuuriset motiivinsa, jotka eivät pyri saavuttamaan salonkikelpoisuutta valtayleisön edessä.
Kohdeyhtyeiden tekstien analyysissa osoitetaan, kuinka raskaan rockin sosiaaliseen symbolisuuteen kuuluu sekä omien, osittain muusta yhteiskunnasta erillisten myyttien rakentaminen että länsimaisen kulttuurin historiallisten myyttien uudelleentarinallistaminen omien ideologisten näkemysten tueksi. Musiikkilajin sanoituksissa myös ideologisten näkökulmien jähmettämiseen pyrkivä refleksiivinen antirefleksiivisyys, valinta olla tietämättä jotakin, on verraten tavallinen tapa ratkaista yhteiskunnan ongelmia. Sanoituksissa esiintyvä kuolema on sosiaalinen symboli, joka osoittaa ainakin kuvainnollisen halun tuottaa vaihtoehtoja läntisen yhteiskunnan hegemonisille ideologioille tai siirtyä modernista lännestä kokonaan toisaalle.
Avainsanoja: ideologiat, myytit ja myyttitutkimus, symbolit, rocklyriikka, heavy rock, vastakulttuurit, okkultismi, sosiaalinen vuorovaikutus, kulttuurihistoria, paholainen