Investointilaskelmien hyväksikäyttö korvausinvestoinneissa metalliteollisuussektorin yrityksissä
KEMELL, JOHANNA (2007)
KEMELL, JOHANNA
2007
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16561
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16561
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää investointilaskelmien merkitystä ja niiden käyttötapaa korvausinvestointien päätöksentekoprosessissa suomalaisissa metalliteollisuussektorilla toimivissa yrityksissä. Lisäksi tutkielmassa kartoitettiin, mitä laskentamenetelmiä kohderyhmässä käytetään korvausinvestointilaskelmissa. Investointilaskelmien hyväksikäyttöä koskeva analysointi pohjautui tutkielmassa Hopwoodin (1980) kehittämään laiteanalogiaan, mikä on yleisesti käytetty malli, kun tarkastellaan laskentainformaation merkityksiä yrityksissä.
Tutkielman empiriaosio toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja aineisto kerättiin ryväsotannalla. Metalliteollisuussektorin yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan, joista kuhunkin ryhmään lähetettiin kymmenen kyselylomaketta eli otoksen suurus oli yhteensä 30 kappaletta. Tutkimuksen vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi 26,7; vastauksista 50 prosenttia saatiin suurimpaan kokoluokkaan kuuluvista yrityksistä ja loput 50 prosenttia pienimpään kokoluokkaan kuuluvista yrityksistä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä otoksen pienuuden sekä aineiston keräämisessä syntyneen systemaattisen kadon vuoksi koko metallisteollisuussektorille, vaan ne kuvaavat ainoastaan tutkimukseen osallistuneiden yritysten investointilaskentamenetelmien valintaa ja laskentainformaation hyväksikäyttöä.
Tutkimustulosten mukaan takaisinmaksuajan laskentamenetelmä oli yleisimmin käytetty laskentametodi kohdeyrityksissä. Suurissa yrityksissä sovellettiin keskimäärin useampaa laskentametodia korvausinvestointeihin kuin pienissä yrityksissä sekä käytettiin myös niin sanottuja kehittyneimpiä laskentametodeita yleisemmin kuin pienissä yrityksissä. Investointilaskelmien informaatioarvo perustui tutkielman mukaan erityisesti laskemien hyödyntämisessä investointivaihtoehtojen vertailussa. Pienimpään kokoluokkaan kuuluvissa yrityksissä laskeminen katsottiin antavan usein tarkan kuvan päätökseen vaikuttavista tekijöistä. Huomattavaa kuitenkin oli, että tutkimustulosten mukaan 50 prosentissa pieniä yrityksiä investointilaskelmat laadittiin vasta investointipäätöksenteon jälkeen.
Avainsanat: INVESTOINTILASKELMAT, METALLITEOLLISUUS, LAITEANALOGIA
Tutkielman empiriaosio toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja aineisto kerättiin ryväsotannalla. Metalliteollisuussektorin yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan, joista kuhunkin ryhmään lähetettiin kymmenen kyselylomaketta eli otoksen suurus oli yhteensä 30 kappaletta. Tutkimuksen vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi 26,7; vastauksista 50 prosenttia saatiin suurimpaan kokoluokkaan kuuluvista yrityksistä ja loput 50 prosenttia pienimpään kokoluokkaan kuuluvista yrityksistä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä otoksen pienuuden sekä aineiston keräämisessä syntyneen systemaattisen kadon vuoksi koko metallisteollisuussektorille, vaan ne kuvaavat ainoastaan tutkimukseen osallistuneiden yritysten investointilaskentamenetelmien valintaa ja laskentainformaation hyväksikäyttöä.
Tutkimustulosten mukaan takaisinmaksuajan laskentamenetelmä oli yleisimmin käytetty laskentametodi kohdeyrityksissä. Suurissa yrityksissä sovellettiin keskimäärin useampaa laskentametodia korvausinvestointeihin kuin pienissä yrityksissä sekä käytettiin myös niin sanottuja kehittyneimpiä laskentametodeita yleisemmin kuin pienissä yrityksissä. Investointilaskelmien informaatioarvo perustui tutkielman mukaan erityisesti laskemien hyödyntämisessä investointivaihtoehtojen vertailussa. Pienimpään kokoluokkaan kuuluvissa yrityksissä laskeminen katsottiin antavan usein tarkan kuvan päätökseen vaikuttavista tekijöistä. Huomattavaa kuitenkin oli, että tutkimustulosten mukaan 50 prosentissa pieniä yrityksiä investointilaskelmat laadittiin vasta investointipäätöksenteon jälkeen.
Avainsanat: INVESTOINTILASKELMAT, METALLITEOLLISUUS, LAITEANALOGIA