Sosiaalinen tuki sosiaalisen pääoman käytäntönä : Vertaileva tutkimus sosiaalisen tuen vaihtelusta Suomessa ja Venäjällä
MÄKELÄ, MARKO (2006)
MÄKELÄ, MARKO
2006
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15557
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15557
Tiivistelmä
Sosiaalisen pääoman tutkiminen on kirvoittanut uusia näkökulmia sosiaalisen tuen tutkimiseen. Tässä tutkimuksessa sosiaaliset verkostot toimivat sosiaalisen pääoman ja sosiaalisen tuen lähteinä. Yleistynyt luottamus on sosiaalista pääomaa välittävä mekanismi: se kertoo siitä asenteellisesta ilmapiiristä, jossa sosiaalinen tuki toteutuu tai jää toteutumatta. Epävirallisen sosiaalisen tuen antaminen on konkreettinen ja toiminnallinen teko, jossa abstrakti sosiaalisen pääoman käsite todentuu. Se on sosiaalisen pääoman tuotos ja käytäntö. Kun tutkimusta sosiaalisesta tuesta tehdään, on tärkeää huomioida käsitteen konteksti- ja kulttuurisidonnaisuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää sosiaalisen tuen vaihtelua Suomen ja Venäjän välillä. Mitä eroja löytyy sosiaalisen tuen verkostojen, yleistyneen luottamuksen ja epävirallisen sosiaalisen tuen antamisen ulottuvuuksilla pitkälle kehittyneen hyvinvointivaltion ja postsosialistisen transitioyhteiskunnan välillä? Aikaisemman tutkimuksen perusteella venäläiset ovat profiloituneet antamaan informaalia eli epävirallista sosiaalista tukea erityisen paljon. Mistä tämä mahdollisesti juontuu? Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu ISSP 2001: Social Networks II aineistoon. Analyysi on tehty kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Sosiaalisia verkostoja tarkasteltaessa suomalaiset osallistuvat huomattavasti aktiivisemmin yhdistys- ja järjestöelämään (yhdistävä sosiaalinen pääoma). Venäjällä sitovan sosiaalisen pääoman osuus on suurempi. Kun tutkii tarkemmin sosiaalisen tuen verkostoja käy ilmi, että venäläiset turvautuvat enemmän naapuriapuun, sukulaisiin ja työtovereihin kuin suomalaiset. Aineellisessa tuessa tämä selittyy pankkijärjestelmän toimimattomuudella, emotionaalisessa tuessa kovan kysynnän perusteella. Yleistynyt luottamus ja sosiaalisten verkostojen rakenne vihjaavat, että venäläiset tarvitsevat ”luottohenkilöistä” koostuvan verkoston, jotta selviävät. Tuntemattomiin ihmisiin ei luoteta siinä määrin kuin Suomessa. Venäläiset antavat paljon epävirallista sosiaalista tukea tuntemilleen lähipiirin ihmisille, koska formaalit tukimuodot ovat riittämättömiä ja väärin kohdistuneita. Suomessa informaali sosiaalinen tuki on tärkein sosiaalisen tuen lähde, mutta sitä täydentävät julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Tulevaisuudessa epävirallisen sosiaalisen tuen tarve saattaa kasvaa Suomessa, sillä väestö vanhenee ja palvelujen tarve kasvaa. Venäjällä aktiivinen kansalaisjärjestöjen toiminta ja oikein kohdistettu valtion tuki laajentaisi sosiaalisen tuen kenttää. Sosiaalisen tuen tarve on Venäjällä erittäin suuri, sillä maa on kokenut dramaattisia yhteiskunnallisia muutoksia likimenneisyydessään.
Asiasanat: sosiaalinen pääoma, sosiaaliset verkostot, yleistynyt luottamus, sosiaalinen tuki
Asiasanat: sosiaalinen pääoma, sosiaaliset verkostot, yleistynyt luottamus, sosiaalinen tuki