Syömishäiriöasiakkaan subjektiiviset kokemukset ruokailutilanteessa ja käyttäytymisanalyyttisen haastattelun kehittäminen
TUOMISTO, ELINA (2006)
TUOMISTO, ELINA
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15510
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15510
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia subjektiivisia reaktioita ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia anoreksia- ja bulimia-asiakkailla sekä normaalipainoisilla kontrollihenkilöillä (n= 31) esiintyy ruokailun aikana. Tavoitteena oli kuvata ryhmien välisiä eroja, kehittää strukturoitu käyttäytymisanalyyttinen haastattelumenetelmä ja uusia hypoteeseja syömishäiriöitä ylläpitävistä prosesseista. Tutkimushenkilöt söivät haastattelijan kanssa standardoidun keittolounaan, jonka aikana heitä haastateltiin tarkoitusta varten kehitetyn haastattelun avulla. Haastattelun lisäksi aineistonkeruumenetelminä käytettiin VAS-arvioita, PANAS-mittaria, Contour Drawing Rating Scale -kuvaa sekä BDI-, AAQ-8 -, QEWP-, TFEQ-18- ja DEBQ -kyselyitä.
Syömishäiriöasiakkailla esiintyi kontrollihenkilöitä enemmän masennusoireita, välttämiskäyttäytymistä ja syömiskäyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Ruokailutilanteessa anoreksia-asiakkaat eivät reagoineet ruokavihjeisiin. Sisäisten kokemusten erottelu ja tunnistaminen oli bulimia-asiakkaille muita vaikeampaa: heillä esiintyi muita vähemmän kehon tuntemuksia, kylläisyyden tunteet olivat ruokailun lopussa matalammat ja halussa syödä ei tapahtunut ruokailun aikana muutoksia. Molemmissa syömishäiriöryhmissä esiintyi terveitä enemmän negatiivista affektiiviisuutta ja syömishäiriöasiakkaiden kehoihanne oli pienempi kuin kontrollihenkilöillä. Anoreksia-asiakkailla ahdistus ennen ruokailua ennusti syötyä määrää ja koettu kehon koko kasvoi ruokailun aikana.
Tulosten perusteella esitetään hypoteesi, jonka mukaan bulimia-asiakkaiden toimintaa ohjaa ainoastaan syömisen tietoinen rajoittaminen, koska heillä on puutteita sisäisten kokemusten havainnoinnissa. Tämä saattaa altistaa heitä ahmimisoireille. Lisäksi esitetään, että anoreksia-asiakkaat ovat oppineet yhdistämään aversiiviset subjektiiviset kokemuksensa ruokailuun ja säätelevät niitä onnistuneesti rajoittamalla syömistään. Anoreksia-asiakkaiden bulimia-asiakkaita parempaa menestystä laihduttamisessa saattaakin selittää se, että anoreksiaa sairastavien aversiiviset kokemukset ovat funktionaalisessa yhteydessä ruokailuun ja he kykenevät havainnoimaan sisäisiä kokemuksiaan bulimiaa sairastavia paremmin. Kehitetty haastattelumenetelmä voisi toimia pohjana yksilölliselle käyttäytymisanalyysille sekä interventio- ja seurantamenetelmänä kliinisessä työssä.
Bulimia-asiakas saattaisi hyötyä sisäisten kokemusten erottelun sekä tunnistamisen harjoittelusta ruokailutilanteessa ja anoreksia-asiakkaan ruokailukokemuksista tulisi muokata vähemmän aversiivisia. Syömishäiriöasiakkaan kehoihanteen muokkaaminen realistisempaan suuntaan voi myös olla tärkeää.
Asiasanat: anorexia nervosa, bulimia nervosa, syömishäiriöt, syömiskäyttäytyminen, ruokavihjeet välttämiskäyttäytyminen, negatiivinen affektiivisuus, kehonkuva
Syömishäiriöasiakkailla esiintyi kontrollihenkilöitä enemmän masennusoireita, välttämiskäyttäytymistä ja syömiskäyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Ruokailutilanteessa anoreksia-asiakkaat eivät reagoineet ruokavihjeisiin. Sisäisten kokemusten erottelu ja tunnistaminen oli bulimia-asiakkaille muita vaikeampaa: heillä esiintyi muita vähemmän kehon tuntemuksia, kylläisyyden tunteet olivat ruokailun lopussa matalammat ja halussa syödä ei tapahtunut ruokailun aikana muutoksia. Molemmissa syömishäiriöryhmissä esiintyi terveitä enemmän negatiivista affektiiviisuutta ja syömishäiriöasiakkaiden kehoihanne oli pienempi kuin kontrollihenkilöillä. Anoreksia-asiakkailla ahdistus ennen ruokailua ennusti syötyä määrää ja koettu kehon koko kasvoi ruokailun aikana.
Tulosten perusteella esitetään hypoteesi, jonka mukaan bulimia-asiakkaiden toimintaa ohjaa ainoastaan syömisen tietoinen rajoittaminen, koska heillä on puutteita sisäisten kokemusten havainnoinnissa. Tämä saattaa altistaa heitä ahmimisoireille. Lisäksi esitetään, että anoreksia-asiakkaat ovat oppineet yhdistämään aversiiviset subjektiiviset kokemuksensa ruokailuun ja säätelevät niitä onnistuneesti rajoittamalla syömistään. Anoreksia-asiakkaiden bulimia-asiakkaita parempaa menestystä laihduttamisessa saattaakin selittää se, että anoreksiaa sairastavien aversiiviset kokemukset ovat funktionaalisessa yhteydessä ruokailuun ja he kykenevät havainnoimaan sisäisiä kokemuksiaan bulimiaa sairastavia paremmin. Kehitetty haastattelumenetelmä voisi toimia pohjana yksilölliselle käyttäytymisanalyysille sekä interventio- ja seurantamenetelmänä kliinisessä työssä.
Bulimia-asiakas saattaisi hyötyä sisäisten kokemusten erottelun sekä tunnistamisen harjoittelusta ruokailutilanteessa ja anoreksia-asiakkaan ruokailukokemuksista tulisi muokata vähemmän aversiivisia. Syömishäiriöasiakkaan kehoihanteen muokkaaminen realistisempaan suuntaan voi myös olla tärkeää.
Asiasanat: anorexia nervosa, bulimia nervosa, syömishäiriöt, syömiskäyttäytyminen, ruokavihjeet välttämiskäyttäytyminen, negatiivinen affektiivisuus, kehonkuva