Predictive value of health-related fitness tests on mobility difficulties in high-functioning older adults
Husu, Pauliina (2008)
Husu, Pauliina
Tampere University Press
2008
Epidemiologia - Epidemiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7343-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7343-2
Tiivistelmä
Liikkumiskyky on fyysisen toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edellytys. Siinä tapahtuvat muutokset ovat usein ensimmäinen todettavissa oleva merkki fyysisen toimintakyvyn heikentymisestä iän lisääntyessä. Ikääntyville henkilöille suunnatut terveyskuntotestit on kehitetty heidän fyysisen toimintakykynsä edellytysten arviointiin, seurantaan ja ennakointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin terveyskuntotestit ennustavat uusien liikkumisvaikeuksien ilmaantumista. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten terveyskuntotesteistä suoriutuminen muuttuu kuuden vuoden aikana ja miten liikunta-aktiivisuus on yhteydessä testituloksiin.
Tutkimus on osa Kainuun Elintavat ja Terveys -tutkimusta, joka on UKK-instituutin toteuttama seurantatutkimus Kajaanin, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien alueella. Vuosina 1996 ja 2002 tutkimuksessa arvioitiin 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden terveyskuntoa. Testit valittiin siten, että ne arvioivat liikkumiskyvyn kannalta keskeisimpiä kuntotekijöitä. Tasapainoa arvioitiin yhden jalan seisontatestillä ja takaperinkävelytestillä, alaraajojen toiminnallista lihasvoimaa askelkyykistystestillä, vartalon lihasvoimaa vartalon ojentajalihasten dynaamisella toistotestillä, liikkuvuutta selän sivutaivutuksella ja kävelykykyä kuuden metrin kävelynopeudella sekä yhden kilometrin kävelyajalla. Kehon koostumus arvioitiin painoindeksin avulla. Liikunta-aktiivisuutta ja liikkumisvaikeuksia selvitettiin kyselyllä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuuden vuoden seurantajakson aikana erityisesti vanhimpien tutkimushenkilöiden ja naisten testisuoritukset heikentyivät alkutilanteeseen verrattuna. Eniten suoriutuminen huonontui kuuden metrin kävelynopeudessa, takaperinkävelyssä ja selän sivutaivutustestissä. Liikunnallisesti aktiivisempien henkilöiden testitulokset olivat parempia kuin vähän liikkuvien. Huono kunto, vähäinen liikunta ja ylipaino ennustivat uusia liikkumisvaikeuksia. Parhaiten vaikeuksien ilmaantumista ennustaneet testit olivat takaperinkävely, vartalon ojentajalihasten dynaaminen toistotesti, askelkyykistys ja yhden kilometrin kävely: mitä huonompi testitulos oli, sitä suurempi oli liikkumisvaikeuksien ilmaantumisen vaara. Näille testeille pystyttiin määrittämään myös kynnysarvot, joita huonompi testitulos lisäsi merkittävästi liikkumisvaikeuksien vaaraa.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyville henkilöille suunnatut terveyskuntotestit ovat päteviä ennakoimaan liikkumisvaikeuksien ilmaantumista. Testit on tarkoitettu terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten työvälineiksi, joita voidaan käyttää mm. fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ja liikunnan edistämisessä. Testit pystyvät tunnistamaan henkilöt, joiden liikkumiskyky on vaarassa heikentyä. Niitä voidaan hyödyntää myös liikuntaneuvonnassa ja yksilöllisen liikuntaharjoittelun suunnittelussa. Harjoittelu tulisi kohdentaa erityisesti niihin kuntotekijöihin, joiden testitulokset ovat kynnysarvoja heikompia. Seuraamalla testitulosten muutoksia voidaan arvioida liikunnan vaikutuksia ja innostaa ihmisiä säännölliseen liikuntaan.
Tutkimus on osa Kainuun Elintavat ja Terveys -tutkimusta, joka on UKK-instituutin toteuttama seurantatutkimus Kajaanin, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien alueella. Vuosina 1996 ja 2002 tutkimuksessa arvioitiin 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden terveyskuntoa. Testit valittiin siten, että ne arvioivat liikkumiskyvyn kannalta keskeisimpiä kuntotekijöitä. Tasapainoa arvioitiin yhden jalan seisontatestillä ja takaperinkävelytestillä, alaraajojen toiminnallista lihasvoimaa askelkyykistystestillä, vartalon lihasvoimaa vartalon ojentajalihasten dynaamisella toistotestillä, liikkuvuutta selän sivutaivutuksella ja kävelykykyä kuuden metrin kävelynopeudella sekä yhden kilometrin kävelyajalla. Kehon koostumus arvioitiin painoindeksin avulla. Liikunta-aktiivisuutta ja liikkumisvaikeuksia selvitettiin kyselyllä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuuden vuoden seurantajakson aikana erityisesti vanhimpien tutkimushenkilöiden ja naisten testisuoritukset heikentyivät alkutilanteeseen verrattuna. Eniten suoriutuminen huonontui kuuden metrin kävelynopeudessa, takaperinkävelyssä ja selän sivutaivutustestissä. Liikunnallisesti aktiivisempien henkilöiden testitulokset olivat parempia kuin vähän liikkuvien. Huono kunto, vähäinen liikunta ja ylipaino ennustivat uusia liikkumisvaikeuksia. Parhaiten vaikeuksien ilmaantumista ennustaneet testit olivat takaperinkävely, vartalon ojentajalihasten dynaaminen toistotesti, askelkyykistys ja yhden kilometrin kävely: mitä huonompi testitulos oli, sitä suurempi oli liikkumisvaikeuksien ilmaantumisen vaara. Näille testeille pystyttiin määrittämään myös kynnysarvot, joita huonompi testitulos lisäsi merkittävästi liikkumisvaikeuksien vaaraa.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyville henkilöille suunnatut terveyskuntotestit ovat päteviä ennakoimaan liikkumisvaikeuksien ilmaantumista. Testit on tarkoitettu terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten työvälineiksi, joita voidaan käyttää mm. fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ja liikunnan edistämisessä. Testit pystyvät tunnistamaan henkilöt, joiden liikkumiskyky on vaarassa heikentyä. Niitä voidaan hyödyntää myös liikuntaneuvonnassa ja yksilöllisen liikuntaharjoittelun suunnittelussa. Harjoittelu tulisi kohdentaa erityisesti niihin kuntotekijöihin, joiden testitulokset ovat kynnysarvoja heikompia. Seuraamalla testitulosten muutoksia voidaan arvioida liikunnan vaikutuksia ja innostaa ihmisiä säännölliseen liikuntaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4792]