Lastenpsykiatrisen hoidon vaikuttavuus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa
Vilhunen, Vilma (2018)
Vilhunen, Vilma
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812052928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812052928
Tiivistelmä
Lasten mielenterveyshäiriöiden diagnosointi ja lastenpsykiatriseen hoitoon ohjautuminen on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Erikoissairaanhoitoon ohjautuneiden psykiatrisesti oireilevien lasten määrä on kasvanut 2010-luvulla yli 20%, joka näkyy kuormituksena myös Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Lastenpsykiatrisen hoidon vaikuttavuudesta ei ole tehty Suomessa aiemmin tutkimusta, vaikka se olisi tärkeää hoidon seurannan ja kehittämisen kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lastenpsykiatriseen hoitoon TAYS:n saapuvien potilaiden oirekuvaa, terveyteen liittyvää elämänlaatua ja niiden muutosta hoidon edetessä.
Tutkimusaineistona käytettiin kahta erilaista arviointilomaketta, jotka kerättiin vuosina 2016 ja 2017 potilaiden hoidon yhteydessä. Lomakkeet olivat erikoislääkärin täyttämä Health of the Nation Outcome Scales Child and Adolescent Mental Health (HoNOSCA)-oirekysely ja potilaan täyttämä terveyteen liittyvää elämänlaatua mittaava 17D-lomake. Tavoitteena oli kerätä seurantatietoa kolmessa vaiheessa. Potilastapauksia oli yhteensä 464 ja he olivat iältään 4-13 vuotiaita hoidon alkaessa.
HoNOSCA-oirekyselyn kokonaispisteet laskivat hoidon aikana keskimäärin 4,3 (sd = 5,0) pistettä ja 17D-lomakkeen 2,6 (sd = 4,0) pistettä niillä potilailla, joilla seurantatietoa oli kerätty. HoNOSCA-oirekyselyn tuloksista havaittiin, että yleisimmät lastenpsykiatrisen potilaan oireet olivat tunne-elämän ongelmat, vaikeudet vertais- ja perhesuhteissa, tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeudet sekä käytöshäiriöt. Hoidon vaikuttavuuden todettiin myös olevan pääsääntöisesti suurin näihin oireisiin. 17D-lomakkeen tulosten perusteella lapset kärsivät eniten keskittymisvaikeuksista ja unettomuudesta, ja hoidolla oli suurin positiivinen vaikutus potilaiden kokemaan onnellisuuteen, puhumiseen ja ystävyyssuhteisiin.
Tulosten perusteella Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrinen hoito onnistuu vaikuttamaan merkittävästi potilaiden yleisimpiin psyykkisiin ja sosiaalisiin oireisiin. Hoidolla näyttää olevan myös positiivinen vaikutus lasten elämänlaatuun. Lisätutkimuksia tarvittaisiin kuitenkin suuremmalla seuranta-aineistolla, jotta saataisiin yksityiskohtaisempaa ja luotettavampaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta.
Tutkimusaineistona käytettiin kahta erilaista arviointilomaketta, jotka kerättiin vuosina 2016 ja 2017 potilaiden hoidon yhteydessä. Lomakkeet olivat erikoislääkärin täyttämä Health of the Nation Outcome Scales Child and Adolescent Mental Health (HoNOSCA)-oirekysely ja potilaan täyttämä terveyteen liittyvää elämänlaatua mittaava 17D-lomake. Tavoitteena oli kerätä seurantatietoa kolmessa vaiheessa. Potilastapauksia oli yhteensä 464 ja he olivat iältään 4-13 vuotiaita hoidon alkaessa.
HoNOSCA-oirekyselyn kokonaispisteet laskivat hoidon aikana keskimäärin 4,3 (sd = 5,0) pistettä ja 17D-lomakkeen 2,6 (sd = 4,0) pistettä niillä potilailla, joilla seurantatietoa oli kerätty. HoNOSCA-oirekyselyn tuloksista havaittiin, että yleisimmät lastenpsykiatrisen potilaan oireet olivat tunne-elämän ongelmat, vaikeudet vertais- ja perhesuhteissa, tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeudet sekä käytöshäiriöt. Hoidon vaikuttavuuden todettiin myös olevan pääsääntöisesti suurin näihin oireisiin. 17D-lomakkeen tulosten perusteella lapset kärsivät eniten keskittymisvaikeuksista ja unettomuudesta, ja hoidolla oli suurin positiivinen vaikutus potilaiden kokemaan onnellisuuteen, puhumiseen ja ystävyyssuhteisiin.
Tulosten perusteella Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrinen hoito onnistuu vaikuttamaan merkittävästi potilaiden yleisimpiin psyykkisiin ja sosiaalisiin oireisiin. Hoidolla näyttää olevan myös positiivinen vaikutus lasten elämänlaatuun. Lisätutkimuksia tarvittaisiin kuitenkin suuremmalla seuranta-aineistolla, jotta saataisiin yksityiskohtaisempaa ja luotettavampaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta.