Pedagogisen johtamisen kulmakivet henkilökunnan osallisuutta tukemassa
Maijala, Kristiina (2018)
Maijala, Kristiina
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291797
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä ovat pedagogisen johtamisen kulmakivet, jotka tukevat henkilökunnan osallisuutta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Vasu) 2016 edellyttää osallisuutta tukevien työtapojen käyttämistä. Vasu 2016 on velvoittava ja nyt päiväkodit ovat muutospaineen alaisina. Vasu 2016 on ohjeistettu lyhyesti, miten pedagoginen johtaja voi tukea henkilökunnan osallistuvaa toimintaa.
Tutkimus tehtiin käyttäen eläytymismenetelmää. Eläytymismenetelmällä ei saada tieto siitä, miten asiat oikeasti ovat, vaan siitä miten asiat voisivat olla. Menetelmä soveltuu myös tulevaisuuden tutkimukseen. Erään eteläsuomalaisen kaupungin lastentarhanopettajia pyydettiin kesäkuussa 2017 eläytymään viiden vuoden päähän. He kirjoittivat pienen kertomuksen siitä, miten pedagoginen johtaminen on onnistunut lisäämään tai ei ole onnistunut lisäämään henkilökunnan osallisuutta. Vastauksia tuli yhteensä 41 kappaletta. Kirjoituksissa esiin nousseet aiheet jaoteltiin lasten osallisuuden kulmakivistä muokattuihin kulmakiviin.
Vasu 2016 edellyttää toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin muutosta. Muutoksessa johtajuus on keskeisellä sijalla. Pedagogisen johtamisen tavoitteena on myönteisen yhteisöllisyyden rakentumista. Hyvinvoiva henkilöstö on varhaiskasvatuksen merkittävin voimavara. Se mahdollistaa lapsen hyvän päivän ja osallisuuden. Teoria vahvistaa, että muutoksessa tarvitaan myös henkilökunnan osallisuutta, muuten muutos jää näennäiseksi.
Tutkimustuloksena syntyneet kulmakivet pohjautuvat lasten osallisuuden kulmakiviin ja täydentävät Vasu 2016 ohjeita. Pedagoginen johtaminen on parhaassa tapauksessa kaikkien työntekijöiden halussa. Se on niin sanottua jaettua johtamista. Siksi kulmakivissä ei kerrota kuka tekee mitäkin. Pedagoginen johtaminen muuttuu ryhmän kehittyessä. Aluksi tekijä eli subjekti on pedagoginen johtaja, mutta pikku hiljaa kaikki ottavat vastuuta johtamisesta. Ensimmäinen kulmakivi on myönteiset olosuhteet, ilmapiiri ja rakenteet osallisuudelle. Tähän kulmakiveen sisältyy perusedellytys, ettei johdon yhtenäinen linja vaihdu usein. Ensimmäinen kulmakivi on merkittävin. Jos se ei täyty, ei muiltakaan kulmakiviltä voi odottaa paljoa. Toinen kulmakivi on tutustua, rohkaista ja kannustaa kehittämään toimintakulttuuria. Kolmannessa kulmakivessä tuetaan oppivaa yhteisöä. Neljännessä kulmakivessä reflektoidaan, kehitetään ja tehdään toimintaa näkyväksi.
Jos pedagoginen johtaminen ei lisää henkilökunnan osallisuutta, täytyy ensiksi keskittyä esteiden poistoon. Kehitin käsitteen osallisuuden kehän yhdistelemällä osallisuuden ja hyvinvoinnin käsitteitä. Sen osa-alueiden eli turvallisuuden, yhteishengen, arvostuksen, vuorovaikutuksen ja oppivan ryhmän tulee olla tasapainossa. Henkilökunnan osallisuus on niin heikko kuin heikoin kohta osallisuuden kehässä.
Avainsanoja: varhaiskasvatuksen perusteet 2016, pedagoginen johtaminen, osallisuus, organisaatiokulttuuri, eläytymismenetelmä
Tutkimus tehtiin käyttäen eläytymismenetelmää. Eläytymismenetelmällä ei saada tieto siitä, miten asiat oikeasti ovat, vaan siitä miten asiat voisivat olla. Menetelmä soveltuu myös tulevaisuuden tutkimukseen. Erään eteläsuomalaisen kaupungin lastentarhanopettajia pyydettiin kesäkuussa 2017 eläytymään viiden vuoden päähän. He kirjoittivat pienen kertomuksen siitä, miten pedagoginen johtaminen on onnistunut lisäämään tai ei ole onnistunut lisäämään henkilökunnan osallisuutta. Vastauksia tuli yhteensä 41 kappaletta. Kirjoituksissa esiin nousseet aiheet jaoteltiin lasten osallisuuden kulmakivistä muokattuihin kulmakiviin.
Vasu 2016 edellyttää toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin muutosta. Muutoksessa johtajuus on keskeisellä sijalla. Pedagogisen johtamisen tavoitteena on myönteisen yhteisöllisyyden rakentumista. Hyvinvoiva henkilöstö on varhaiskasvatuksen merkittävin voimavara. Se mahdollistaa lapsen hyvän päivän ja osallisuuden. Teoria vahvistaa, että muutoksessa tarvitaan myös henkilökunnan osallisuutta, muuten muutos jää näennäiseksi.
Tutkimustuloksena syntyneet kulmakivet pohjautuvat lasten osallisuuden kulmakiviin ja täydentävät Vasu 2016 ohjeita. Pedagoginen johtaminen on parhaassa tapauksessa kaikkien työntekijöiden halussa. Se on niin sanottua jaettua johtamista. Siksi kulmakivissä ei kerrota kuka tekee mitäkin. Pedagoginen johtaminen muuttuu ryhmän kehittyessä. Aluksi tekijä eli subjekti on pedagoginen johtaja, mutta pikku hiljaa kaikki ottavat vastuuta johtamisesta. Ensimmäinen kulmakivi on myönteiset olosuhteet, ilmapiiri ja rakenteet osallisuudelle. Tähän kulmakiveen sisältyy perusedellytys, ettei johdon yhtenäinen linja vaihdu usein. Ensimmäinen kulmakivi on merkittävin. Jos se ei täyty, ei muiltakaan kulmakiviltä voi odottaa paljoa. Toinen kulmakivi on tutustua, rohkaista ja kannustaa kehittämään toimintakulttuuria. Kolmannessa kulmakivessä tuetaan oppivaa yhteisöä. Neljännessä kulmakivessä reflektoidaan, kehitetään ja tehdään toimintaa näkyväksi.
Jos pedagoginen johtaminen ei lisää henkilökunnan osallisuutta, täytyy ensiksi keskittyä esteiden poistoon. Kehitin käsitteen osallisuuden kehän yhdistelemällä osallisuuden ja hyvinvoinnin käsitteitä. Sen osa-alueiden eli turvallisuuden, yhteishengen, arvostuksen, vuorovaikutuksen ja oppivan ryhmän tulee olla tasapainossa. Henkilökunnan osallisuus on niin heikko kuin heikoin kohta osallisuuden kehässä.
Avainsanoja: varhaiskasvatuksen perusteet 2016, pedagoginen johtaminen, osallisuus, organisaatiokulttuuri, eläytymismenetelmä