Terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuusasenteet
Metsälä, Jaana (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Metsälä, Jaana
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705311759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705311759
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on kuvata terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuusasenteita.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin Cinahl-, Medline-, PsycINFO- ja Medic - tietokannoista ja manuaalisella haulla vuosilta 2005-2016. Aineistona oli 23 julkaisua, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuden mukaan terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuusasenteet voidaan jakaa potilasturvallisuuskulttuuriin yleisesti, potilasturvallisuusinterventioihin ja vaaratapahtumiin liittyviin asenteisiin. Kirjallisuuden mukaan lääkäreiden ja hoitajien potilasturvallisuuskulttuuriin liittyvissä asenteissa oli eroja. Potilasturvallisuusinterventioihin terveydenhuoltohenkilöstö asennoitui positiivisesti. Terveydenhuoltohenkilöstön asenteet vaaratapahtumia ja niiden ilmoittamista kohtaan olivat positiivisia, kuitenkin niistä ilmoittaminen saattoi aiheuttaa pelkoa mahdollisista rangaistuksista. Kirjallisuuskatsauksen avulla saatiin ajankohtaista tietoa terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuusasenteista.
Pro gradu -tutkielman toisen osan muodostaa julkaisuharkintaan lähetetty tieteellinen artikkeli (Metsälä J, Roos M, Niiniviita L, Hakala P & Suominen T. 2017). Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuusasenteita sairaalassa. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella yhden sairaalan 12 vuodeosastolta vuonna 2014. Tutkimukseen osallistui 78 terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Mittarina tutkimuksessa käytettiin Safety Attitudes Questionnaire (SAQ)-mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstön työtyytyväisyyteen ja stressin tunnistamiseen liittyvät potilasturvallisuusasenteet olivat positiivisia. Kriittisimmät asenteet terveydenhuoltohenkilöstöllä liittyivät johtamiseen ylilääkäri/ylihoitajatasolla ja työoloihin. Sukupuoli, tutkinto, viimeisin koulutus, työvuorot ja täydennyskoulutuksena saatu tieto potilasturvallisuudesta olivat yhteydessä potilasturvallisuusasenteisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää potilasturvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Täydennyskoulutusta potilasturvallisuudesta tulee hyödyntää kehittämistyössä monipuolisesti, koska se oli positiivisesti yhteydessä potilasturvallisuusasenteisiin ja siten positiiviseen potilasturvallisuuskulttuuriin. Erityisesti vuorotyötä tekevien potilasturvallisuusasenteiden vahvistaminen on tärkeää, koska sairaalaympäristössä heidän asenteiden merkitys korostuu potilaiden turvallisen hoidon toteuttamisessa.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin Cinahl-, Medline-, PsycINFO- ja Medic - tietokannoista ja manuaalisella haulla vuosilta 2005-2016. Aineistona oli 23 julkaisua, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuden mukaan terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuusasenteet voidaan jakaa potilasturvallisuuskulttuuriin yleisesti, potilasturvallisuusinterventioihin ja vaaratapahtumiin liittyviin asenteisiin. Kirjallisuuden mukaan lääkäreiden ja hoitajien potilasturvallisuuskulttuuriin liittyvissä asenteissa oli eroja. Potilasturvallisuusinterventioihin terveydenhuoltohenkilöstö asennoitui positiivisesti. Terveydenhuoltohenkilöstön asenteet vaaratapahtumia ja niiden ilmoittamista kohtaan olivat positiivisia, kuitenkin niistä ilmoittaminen saattoi aiheuttaa pelkoa mahdollisista rangaistuksista. Kirjallisuuskatsauksen avulla saatiin ajankohtaista tietoa terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuusasenteista.
Pro gradu -tutkielman toisen osan muodostaa julkaisuharkintaan lähetetty tieteellinen artikkeli (Metsälä J, Roos M, Niiniviita L, Hakala P & Suominen T. 2017). Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuusasenteita sairaalassa. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella yhden sairaalan 12 vuodeosastolta vuonna 2014. Tutkimukseen osallistui 78 terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Mittarina tutkimuksessa käytettiin Safety Attitudes Questionnaire (SAQ)-mittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstön työtyytyväisyyteen ja stressin tunnistamiseen liittyvät potilasturvallisuusasenteet olivat positiivisia. Kriittisimmät asenteet terveydenhuoltohenkilöstöllä liittyivät johtamiseen ylilääkäri/ylihoitajatasolla ja työoloihin. Sukupuoli, tutkinto, viimeisin koulutus, työvuorot ja täydennyskoulutuksena saatu tieto potilasturvallisuudesta olivat yhteydessä potilasturvallisuusasenteisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää potilasturvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Täydennyskoulutusta potilasturvallisuudesta tulee hyödyntää kehittämistyössä monipuolisesti, koska se oli positiivisesti yhteydessä potilasturvallisuusasenteisiin ja siten positiiviseen potilasturvallisuuskulttuuriin. Erityisesti vuorotyötä tekevien potilasturvallisuusasenteiden vahvistaminen on tärkeää, koska sairaalaympäristössä heidän asenteiden merkitys korostuu potilaiden turvallisen hoidon toteuttamisessa.