Neuvottelu työpaikan ongelmiin liittyvästä vastuusta kehityskeskusteluissa
Rönkkö, Maarit (2017)
Rönkkö, Maarit
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704051408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704051408
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sitä, miten kehityskeskusteluissa puhutaan työhön liittyvistä ongelmista sekä ongelmiin liittyvän vastuun jakautumisesta. Tutkimusaineistoni koostuu aidoista videoiduista kehityskeskusteluista, joista tarkkailen esimiehen ja alaisen välistä vuorovaikutusta. Kehityskeskustelu on säännöllisesti käytävä, esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutustilanne, jossa arvioidaan mennyttä työjaksoa sekä asetetaan tavoitteita jatkoa varten. Keskustelu etenee tyypillisesti kehityskeskustelua varten suunnitellun lomakkeen pohjalta.
Keskeiset tutkimusongelmani ovat; miten ongelmiin liittyvästä vastuusta neuvotellaan? sekä minkälaisia vastuuketjuja näistä tilanteista syntyy? Tarkoitukseni on tuottaa tietoa esimiehen ja alaisen välisistä arkaluontoisista vuorovaikutustilanteista kehityskeskusteluissa sekä näyttää, miten eri tavoilla ongelmiin liittyvästä vastuusta neuvotellaan sen mukaan, kuka tuotetaan vastuulliseksi ongelmasta. Tutkimus palvelee työelämän vuorovaikutuksellisten käytäntöjen kehittämistä, sillä ongelmiin liittyvä keskustelu nähdään välttämättömänä organisaation ja työntekijän menestymisen kannalta.
Tutkimusmenetelmänä käytän keskustelunanalyysia, jolla saadaan kuvattua tarkasti vuorovaikutuksen kulkua videoiden ja niistä tehtyjen litteraatioiden avulla. Vuorovaikutuksen analyysissa havaitsin ongelmapuhetilanteiden noudattavan keskenään samankaltaista rakennetta: ensiksi alainen esitti ongelman sekä ongelmasta vastuullisen. Seuraavaksi esimies reagoi alaisen vastuutukseen joko hyväksyen tai ohittaen sen. Lopuksi pyrittiin ongelman ratkaisuun. Muodostin näistä tilanteista vastuuketjuja, jotka rakentuivat sen mukaan, kenet alainen asetti vastuuseen ongelmasta. Alaisen tuottaessa vastuuta esimerkiksi kollegoilleen esimies pyrki jatkokysymyksillä ratkaisemaan ongelman. Tilanteissa, joissa esimies tai organisaatio tuotettiin vastuulliseksi, esimies ensin väisteli vastuuta, mutta alaisen toistaessa tai laajentaessa ongelmaa esimies otti vastuulleen ongelman ratkaisun joko itse toimimalla tai siirtämällä vastuuta ylemmälle johdolle. Alaisen vastuuttaessa ongelmasta itseään esimies osoitti myötätuntoa, jonka jälkeen hän ohjasi neuvoilla alaista ongelman ratkaisuun. Ongelmatilanteiden selkeänä päämääränä oli saavuttaa yhteisymmärrys.
Keskeiset tutkimusongelmani ovat; miten ongelmiin liittyvästä vastuusta neuvotellaan? sekä minkälaisia vastuuketjuja näistä tilanteista syntyy? Tarkoitukseni on tuottaa tietoa esimiehen ja alaisen välisistä arkaluontoisista vuorovaikutustilanteista kehityskeskusteluissa sekä näyttää, miten eri tavoilla ongelmiin liittyvästä vastuusta neuvotellaan sen mukaan, kuka tuotetaan vastuulliseksi ongelmasta. Tutkimus palvelee työelämän vuorovaikutuksellisten käytäntöjen kehittämistä, sillä ongelmiin liittyvä keskustelu nähdään välttämättömänä organisaation ja työntekijän menestymisen kannalta.
Tutkimusmenetelmänä käytän keskustelunanalyysia, jolla saadaan kuvattua tarkasti vuorovaikutuksen kulkua videoiden ja niistä tehtyjen litteraatioiden avulla. Vuorovaikutuksen analyysissa havaitsin ongelmapuhetilanteiden noudattavan keskenään samankaltaista rakennetta: ensiksi alainen esitti ongelman sekä ongelmasta vastuullisen. Seuraavaksi esimies reagoi alaisen vastuutukseen joko hyväksyen tai ohittaen sen. Lopuksi pyrittiin ongelman ratkaisuun. Muodostin näistä tilanteista vastuuketjuja, jotka rakentuivat sen mukaan, kenet alainen asetti vastuuseen ongelmasta. Alaisen tuottaessa vastuuta esimerkiksi kollegoilleen esimies pyrki jatkokysymyksillä ratkaisemaan ongelman. Tilanteissa, joissa esimies tai organisaatio tuotettiin vastuulliseksi, esimies ensin väisteli vastuuta, mutta alaisen toistaessa tai laajentaessa ongelmaa esimies otti vastuulleen ongelman ratkaisun joko itse toimimalla tai siirtämällä vastuuta ylemmälle johdolle. Alaisen vastuuttaessa ongelmasta itseään esimies osoitti myötätuntoa, jonka jälkeen hän ohjasi neuvoilla alaista ongelman ratkaisuun. Ongelmatilanteiden selkeänä päämääränä oli saavuttaa yhteisymmärrys.