Kirjastossa vihertää – kestävä kehitys, palvelut ja puutarhat yleisessä kirjastossa
Karimaa, Emma (2015)
Karimaa, Emma
2015
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601201094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201601201094
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kestävää kehitystä kirjastoissa ja sen ottamista osaksi yleisten kirjastojen toimintatapoja. Työn empiirinen osio keskittyy yleisten kirjastojen perustamiin puutarhaviljelmiin. Lisäksi tarkastellaan taustoittavasti kirjallisten lähteiden pohjalta muita vihreitä palveluja, joita ovat muun muassa esineiden lainaaminen ja ympäristölukutaitoisuuden kasvattaminen muun muassa tapahtumien ja näyttelyiden avulla. Ekologinen rakentaminen ja remontointi on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksessa selvitetään mitkä tekijät ovat motivoineet yleiset kirjastot perustamaan puutarhaviljelmiä, millaisia puutarhat ovat ja miten niitä hoidetaan, miten ne on kytketty kirjaston varsinaiseen toimintaan ja miten kirjastojen asiakkaat ja kirjastoammattilaiset suhtautuvat puutarhoihin. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuuden kirjaston työntekijöitä kesällä ja syksyllä 2015.
Puutarhaviljelmän perustamisen motiivit olivat pääasiassa kolmea tyyppiä: viihtyvyyteen, ajan henkeen ja ympäristöön liittyvät motiivit. Esiin nousivat myös mm. mahdollisuus luoda yhteisöllisyyttä ja kirjaston näkyvyyden lisääminen. Tärkeimpänä motiivina voidaan pitää kirjaston viihtyisyyden ja houkuttelevuuden lisäämistä.
Tutkimuksen kirjastojen puutarhat olivat keskenään hyvin samantyyppisiä. Ne oli perustettu yhtä lukuun ottamatta vuonna 2013. Puutarhat olivat pieniä ja ne oli tehty pienellä budjetilla ja materiaaleja kierrättäen. Kaikki puutarhat oli perustettu viljelylaatikoihin tai kestokasseihin, mikä on varsinkin kaupungissa helpoin tapa perustaa puutarha. Kirjastojen puutarhoissa ei käytetty torjunta-aineita. Perustajina on ollut puutarhanhoitoa harrastavia ja siitä kiinnostuneita kirjaston työntekijöitä. Osassa kirjastoista asiakkaat oli otettu mukaan puutarhanhoitoon.
Tutkimus osoitti, että kirjastojen puutarhat voidaan kytkeä kirjastojen varsinaiseen toimintaan monella tavalla. Puolessa tutkimuksen kirjastoista oli järjestetty istutustapahtumia, sadonkorjuujuhlia, lasten puutarhakerho tai muita puutarhaan liittyviä tapahtumia. Kirjastoissa,
joissa ei järjestetty mitään puutarhaan liittyvää ohjelmaa saattoi silti olla puutarha-aiheisia aineistonäyttelyitä.
Kirjastojen perustamat puutarhaviljelmät ovat herättäneet kiinnostusta. Kaikissa tutkimuksen kirjastoissa niin kirjaston johdon, työntekijöiden kuin asiakkaidenkin suhtautuminen puutarhoihin on ollut myönteistä. Ilkivaltaa puutarhoja kohtaan ei esiintynyt käytännössä ollenkaan.
Tutkimuksessa selvitetään mitkä tekijät ovat motivoineet yleiset kirjastot perustamaan puutarhaviljelmiä, millaisia puutarhat ovat ja miten niitä hoidetaan, miten ne on kytketty kirjaston varsinaiseen toimintaan ja miten kirjastojen asiakkaat ja kirjastoammattilaiset suhtautuvat puutarhoihin. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuuden kirjaston työntekijöitä kesällä ja syksyllä 2015.
Puutarhaviljelmän perustamisen motiivit olivat pääasiassa kolmea tyyppiä: viihtyvyyteen, ajan henkeen ja ympäristöön liittyvät motiivit. Esiin nousivat myös mm. mahdollisuus luoda yhteisöllisyyttä ja kirjaston näkyvyyden lisääminen. Tärkeimpänä motiivina voidaan pitää kirjaston viihtyisyyden ja houkuttelevuuden lisäämistä.
Tutkimuksen kirjastojen puutarhat olivat keskenään hyvin samantyyppisiä. Ne oli perustettu yhtä lukuun ottamatta vuonna 2013. Puutarhat olivat pieniä ja ne oli tehty pienellä budjetilla ja materiaaleja kierrättäen. Kaikki puutarhat oli perustettu viljelylaatikoihin tai kestokasseihin, mikä on varsinkin kaupungissa helpoin tapa perustaa puutarha. Kirjastojen puutarhoissa ei käytetty torjunta-aineita. Perustajina on ollut puutarhanhoitoa harrastavia ja siitä kiinnostuneita kirjaston työntekijöitä. Osassa kirjastoista asiakkaat oli otettu mukaan puutarhanhoitoon.
Tutkimus osoitti, että kirjastojen puutarhat voidaan kytkeä kirjastojen varsinaiseen toimintaan monella tavalla. Puolessa tutkimuksen kirjastoista oli järjestetty istutustapahtumia, sadonkorjuujuhlia, lasten puutarhakerho tai muita puutarhaan liittyviä tapahtumia. Kirjastoissa,
joissa ei järjestetty mitään puutarhaan liittyvää ohjelmaa saattoi silti olla puutarha-aiheisia aineistonäyttelyitä.
Kirjastojen perustamat puutarhaviljelmät ovat herättäneet kiinnostusta. Kaikissa tutkimuksen kirjastoissa niin kirjaston johdon, työntekijöiden kuin asiakkaidenkin suhtautuminen puutarhoihin on ollut myönteistä. Ilkivaltaa puutarhoja kohtaan ei esiintynyt käytännössä ollenkaan.