Energiaskenaarioiden uskottavuus. Ydinvoiman argumentointi IEA:n ja Greenpeace:n energiaskenaarioissa
Suomela, Pertti (2015)
Suomela, Pertti
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512042484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512042484
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on yksi suurimmista ihmiskunnan ongelmista ja sitä aiheuttaa eniten sähkön ja lämmön tuotannossa ilmaan pääsevä hiilidioksidi. Energiantuotantoa ja kulutusta tutkitaan ja suunnitellaan käyttäen energiaskenaarioita menetelmänä ja esitystapana. Ydinvoima on merkittävä ja mielenkiintoinen energiantuotantomuoto sen sivuraiteelle joutumisen ja kovasti mielipiteitä jakavan luonteen vuoksi. Tutkin energiaskenaarioiden uskottavuutta ydinvoiman suhteen, eli sitä, kuinka todennäköisesti energiaskenaarion lukija voi luottaa, että ydinvoiman osuus on skenaariossa suunniteltu hyvin.
Aineistona käytän kahta globaalia energiaskenaariota: Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raporttia World Energy Outlook 2014 ja Greenpeace International:n raporttia Energy Revolution. Tutkimuksen menetelmä on positivistinen argumenttianalyysi Aristoteleen hengessä. Argumenttien eri osien arvioinnissa käytän energiaskenaarioiden arviointiin käytettyjä kriteerejä. Arvioin samalla myös argumentoinnin asenteellisuutta. Argumenttikohtaisen analyysin lisänäkökulmana vertailen energiaskenaarioiden argumentoinnin kohdistumista eri aihealueisiin. Arvioin myös asiantuntijuuden tavoittelua.
Tulokseni on, että toisen energiaskenaarion uskottavuus on hyvin huono ja toisen hyvä. Argumenttianalyysi osoittaa selkeästi, että Greenpeace:n energiaskenaario on hyvin epäuskottava ydinvoiman suhteen. Greenpeace:n argumentointi on hyvin huonoa kaikilla kriteereillä ja lisäksi asenteellista. Toiseksi ääripääksi osoittautui IEA:n energiaskenaario, joka on analyysini mukaan uskottava ydinvoiman suhteen. IEA:n argumentointi on tasaisen hyvää ja tasapuolista. Argumenttianalyysi osoittautui hyväksi menetelmäksi ja sillä pystyy erityisen selkeästi tunnistamaan huonon argumentoinnin. Myös asenteellisuus paljastuu argumenttianalyysillä ja se on tärkeä osa argumentoinnin hyvyyden ja tekstin uskottavuuden arviointia. Ensimmäinen loppupäätelmäni on, että Greenpeace:n argumentointi on niin huonoa, että sillä ei edes tavoitella vasta-asiantuntijuutta. Siksi sen syyt ja motiivit antavat aihetta lisätutkimuksille. Toinen huomio on, että energiaskenaarion kaltaisen tekstin argumenttianalyysi vaatii paljon asiantuntemusta ja aikaa, jotta argumentoinnin hyvyys voitaisiin kunnolla varmentaa.
Aineistona käytän kahta globaalia energiaskenaariota: Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raporttia World Energy Outlook 2014 ja Greenpeace International:n raporttia Energy Revolution. Tutkimuksen menetelmä on positivistinen argumenttianalyysi Aristoteleen hengessä. Argumenttien eri osien arvioinnissa käytän energiaskenaarioiden arviointiin käytettyjä kriteerejä. Arvioin samalla myös argumentoinnin asenteellisuutta. Argumenttikohtaisen analyysin lisänäkökulmana vertailen energiaskenaarioiden argumentoinnin kohdistumista eri aihealueisiin. Arvioin myös asiantuntijuuden tavoittelua.
Tulokseni on, että toisen energiaskenaarion uskottavuus on hyvin huono ja toisen hyvä. Argumenttianalyysi osoittaa selkeästi, että Greenpeace:n energiaskenaario on hyvin epäuskottava ydinvoiman suhteen. Greenpeace:n argumentointi on hyvin huonoa kaikilla kriteereillä ja lisäksi asenteellista. Toiseksi ääripääksi osoittautui IEA:n energiaskenaario, joka on analyysini mukaan uskottava ydinvoiman suhteen. IEA:n argumentointi on tasaisen hyvää ja tasapuolista. Argumenttianalyysi osoittautui hyväksi menetelmäksi ja sillä pystyy erityisen selkeästi tunnistamaan huonon argumentoinnin. Myös asenteellisuus paljastuu argumenttianalyysillä ja se on tärkeä osa argumentoinnin hyvyyden ja tekstin uskottavuuden arviointia. Ensimmäinen loppupäätelmäni on, että Greenpeace:n argumentointi on niin huonoa, että sillä ei edes tavoitella vasta-asiantuntijuutta. Siksi sen syyt ja motiivit antavat aihetta lisätutkimuksille. Toinen huomio on, että energiaskenaarion kaltaisen tekstin argumenttianalyysi vaatii paljon asiantuntemusta ja aikaa, jotta argumentoinnin hyvyys voitaisiin kunnolla varmentaa.