"Luotettavuus ei synny paskantärkeydestä" eli klikkausjournalismi ja Yle matkalla kohti yleisön tarpeita
Koivisto, Ilona (2015)
Koivisto, Ilona
2015
Journalistiikan maisteriopinnot - Master's Programme in Journalism
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505221497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505221497
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ottaa selvää klikkausjournalismiksi kutsutusta ilmiöstä ja toisaalta Ylen suhteesta tähän ilmiöön. Haluan selvittää, mitä klikkausjournalismilla lopulta oikein tarkoitetaan. Keskustelu ilmiöstä on kielteisen sävyistä ja viihteellistynyt, keventynyt, klikkausten perässä juokseva verkkojournalismi liitetään helposti vain iltapäivälehtien synniksi. Viime aikoina keskusteluun on kuitenkin noussut uudenlaisia sävyjä ja tasoja, eikä klikkausjournalismikeskustelulta vältytä enää muidenkaan medioiden sisältöjen kohdalla. Esille on noussut esimerkiksi Yleisradion aluetoimitusten verkkojutuissaan tekemiä ylilyöntejä. Juuri tämän, ja myös Ylen verorahoitteisen toimintamallin vuoksi, halusin nostaa Yle Uutisten, ja erityisesti aluetoimitusten verkkojournalismin osaksi tätä tutkimusta.
Pyrin ottamaan selvää ilmiöstä ja sen liittymisestä Yleen paitsi kirjallisuuden, myös puolistrukturoitujen teemahaastattelujen ja Ylen aluetoimitusten verkkojuttujen pienimuotoisen laadullisen sisällönanalyysin avulla. Olen haastatellut tätä tutkimusta varten yhteensä kahdeksaa yleläistä, kuutta aluetoimituksen edustajaa ja kahta pääkonttorin, Pasilan, esimieshenkilöä. Teoreettista viitekehystä olen luonut pitkälti klikkausjournalismiin oman tulkintani mukaan liittyvien rinnakkais- ja taustailmiöiden esittelemisen, sekä aikalaiskeskustelun kautta. Rinnakkais- tai taustailmiöistä tärkeimpinä tässä tutkimuksessa pidän journalismin murrosta ja journalismin laadusta käytyä keskustelua. Aikalaiskeskustelua puolestaan esittelen esimerkiksi Journalisti-lehden juttujen kautta.
Klikkausjournalismi on häilyvä ja lopulta hyvin subjektiivisistakin lähtökohdista käsin määrittyvä ilmiö. Sille ei löydy selvää määritelmää aikaisemmasta tutkimuksesta, vaikkakin ilmiötä koskevaa tai sitä sivuavaa tutkimuskirjallisuutta on jo jonkin verran löydettävissä. Tämä asetti omanlaisiaan haasteita tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen luomiselle ja toisaalta loogiselle päättelylle tutkimuksen varrella.
Näen klikkausjournalismin ikään kuin verkkojournalismin uutena muotona. Aika on muokannut verkkojournalismia nykyisen kaltaiseksi, eikä klikkausjournalismia voi näkemykseni mukaan määritellä irrallisena ilmiönä, vaan historiallista taustaansa vasten. Haastattelemani yleläiset ulkoistivat ilmiötä melko paljon omasta tekemisestään, mutta toisaalta myönsivät ilmiöön miellettyjen ominaisuuksien näkyvän jokseenkin vahvasti myös Ylen sisällöissä. Tätä perusteltiin pitkälti yleisön tahtotilalla, josta klikkausmäärien katsottiin kertovan, ja toisaalta muuttuneilla olosuhteilla: uutisia tuotetaan lisääntyneen verkko- ja mobiilikäytön myötä aivan erilaisista lähtökohdista käsin ja uudenlaisella rytmillä kuin vaikkapa vielä kymmenen vuotta sitten.
Pyrin ottamaan selvää ilmiöstä ja sen liittymisestä Yleen paitsi kirjallisuuden, myös puolistrukturoitujen teemahaastattelujen ja Ylen aluetoimitusten verkkojuttujen pienimuotoisen laadullisen sisällönanalyysin avulla. Olen haastatellut tätä tutkimusta varten yhteensä kahdeksaa yleläistä, kuutta aluetoimituksen edustajaa ja kahta pääkonttorin, Pasilan, esimieshenkilöä. Teoreettista viitekehystä olen luonut pitkälti klikkausjournalismiin oman tulkintani mukaan liittyvien rinnakkais- ja taustailmiöiden esittelemisen, sekä aikalaiskeskustelun kautta. Rinnakkais- tai taustailmiöistä tärkeimpinä tässä tutkimuksessa pidän journalismin murrosta ja journalismin laadusta käytyä keskustelua. Aikalaiskeskustelua puolestaan esittelen esimerkiksi Journalisti-lehden juttujen kautta.
Klikkausjournalismi on häilyvä ja lopulta hyvin subjektiivisistakin lähtökohdista käsin määrittyvä ilmiö. Sille ei löydy selvää määritelmää aikaisemmasta tutkimuksesta, vaikkakin ilmiötä koskevaa tai sitä sivuavaa tutkimuskirjallisuutta on jo jonkin verran löydettävissä. Tämä asetti omanlaisiaan haasteita tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen luomiselle ja toisaalta loogiselle päättelylle tutkimuksen varrella.
Näen klikkausjournalismin ikään kuin verkkojournalismin uutena muotona. Aika on muokannut verkkojournalismia nykyisen kaltaiseksi, eikä klikkausjournalismia voi näkemykseni mukaan määritellä irrallisena ilmiönä, vaan historiallista taustaansa vasten. Haastattelemani yleläiset ulkoistivat ilmiötä melko paljon omasta tekemisestään, mutta toisaalta myönsivät ilmiöön miellettyjen ominaisuuksien näkyvän jokseenkin vahvasti myös Ylen sisällöissä. Tätä perusteltiin pitkälti yleisön tahtotilalla, josta klikkausmäärien katsottiin kertovan, ja toisaalta muuttuneilla olosuhteilla: uutisia tuotetaan lisääntyneen verkko- ja mobiilikäytön myötä aivan erilaisista lähtökohdista käsin ja uudenlaisella rytmillä kuin vaikkapa vielä kymmenen vuotta sitten.