Arjen opas vai oiva markkinointikanava? Miten lukijat kokevat palvelujournalismin
Jokinen, Lotta (2015)
Jokinen, Lotta
2015
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181111
Tiivistelmä
Journalismin on sanottu jo pitkään olleen kriisissä. Lama ja uudet mediamuodot ovat saaneet mainostustulot laskemaan ja yleisö on pirstaloitunut suuresta yleisöstä eriytyneempiin lukijaryhmiin. Samalla lehtitaloissa yritetään yhä hanakammin ymmärtää, mitä lukijat oikein haluavat ja miten he journalismia lukevat.
Osa sanomalehdistä, kuten Aamulehti, on vastannut tarpeeseen puhutella eri lukijaryhmiä tuomalla lehden sivuille palvelujournalismia uutisjournalismin sekaan. Hyvä arki- ja Hyvä elämä -palstat käsittelevät elämäntapa- ja kuluttaja-aiheita. Konsepti on liikkuva, sillä aihevalinnat voivat vaihdella laidasta laitaan. Samalla journalismia tuodaan lähemmäksi ihmisen arkea käsitellen aiheita, joita jokainen kohtaa jokapäiväisessä elämässään.
Tutkimukseni tarkasteleekin lukijoita: Kuinka lukijat tunnistavat ja vastaanottavat palvelujournalismin ja mitä käyttötarkoituksia he sille löytävät elämässään? Tarkastelen myös palvelujournalismin arvostusta. Arvotetaanko se uutisjournalismia matalammalle vai kenties samalle tasolle?
Tutkimusaineistoni koostuu ryhmähaastatteluista, joiden osanottajat ovat jakautuneet iältään kahteen eri ryhmään: alle 30-vuotiaisiin ja yli 50-vuotiaisiin. Analysoin haastattelumateriaalia Denis McQuailin neljän median käyttösyyn pääryhmän avulla, joista kaksi, informaatio ja identiteetti, nousivat suurimmiksi palvelujournalismin käyttösyiksi tutkimuksessani.
Lukijat paljastuivat mediankäytöltään joustaviksi, he tunnistivat palvelujournalismin eivätkä kyseenalaistaneet sen tarpeellisuutta uutisjournalismin seassa. Palvelujournalismia luetaan oma identiteettiä silmälläpitäen: identiteettiä pönkitetään tiedon avulla ja lehtijuttua tarkastellaan peilaten sitä omaan elämään. Palvelujournalismin sisältämä tieto tulee olla helposti ymmärrettävää ja journalistilta kaivataan analysointiapua sekä vinkkejä arjen kiperiin tilanteisiin. Lukijat myös muodostavat suhteen palvelujournalismiin, he ajattelevat journalistia äitinä tai isosiskona, joka pitää lukijasta ja tämän arjesta huolen.
Palvelujournalismia kuvailtiin uutisjournalismia kevyemmäksi, "enemmän hömpäksi", mutta silti lukijat tunnustivat viihtyvänsä sen parissa paremmin. Lehden sivuilla esiintyessään palvelujournalismi tuokin tervetulleen hengähdystauon uutisten sekasortoiseen maailmaan.
Osa sanomalehdistä, kuten Aamulehti, on vastannut tarpeeseen puhutella eri lukijaryhmiä tuomalla lehden sivuille palvelujournalismia uutisjournalismin sekaan. Hyvä arki- ja Hyvä elämä -palstat käsittelevät elämäntapa- ja kuluttaja-aiheita. Konsepti on liikkuva, sillä aihevalinnat voivat vaihdella laidasta laitaan. Samalla journalismia tuodaan lähemmäksi ihmisen arkea käsitellen aiheita, joita jokainen kohtaa jokapäiväisessä elämässään.
Tutkimukseni tarkasteleekin lukijoita: Kuinka lukijat tunnistavat ja vastaanottavat palvelujournalismin ja mitä käyttötarkoituksia he sille löytävät elämässään? Tarkastelen myös palvelujournalismin arvostusta. Arvotetaanko se uutisjournalismia matalammalle vai kenties samalle tasolle?
Tutkimusaineistoni koostuu ryhmähaastatteluista, joiden osanottajat ovat jakautuneet iältään kahteen eri ryhmään: alle 30-vuotiaisiin ja yli 50-vuotiaisiin. Analysoin haastattelumateriaalia Denis McQuailin neljän median käyttösyyn pääryhmän avulla, joista kaksi, informaatio ja identiteetti, nousivat suurimmiksi palvelujournalismin käyttösyiksi tutkimuksessani.
Lukijat paljastuivat mediankäytöltään joustaviksi, he tunnistivat palvelujournalismin eivätkä kyseenalaistaneet sen tarpeellisuutta uutisjournalismin seassa. Palvelujournalismia luetaan oma identiteettiä silmälläpitäen: identiteettiä pönkitetään tiedon avulla ja lehtijuttua tarkastellaan peilaten sitä omaan elämään. Palvelujournalismin sisältämä tieto tulee olla helposti ymmärrettävää ja journalistilta kaivataan analysointiapua sekä vinkkejä arjen kiperiin tilanteisiin. Lukijat myös muodostavat suhteen palvelujournalismiin, he ajattelevat journalistia äitinä tai isosiskona, joka pitää lukijasta ja tämän arjesta huolen.
Palvelujournalismia kuvailtiin uutisjournalismia kevyemmäksi, "enemmän hömpäksi", mutta silti lukijat tunnustivat viihtyvänsä sen parissa paremmin. Lehden sivuilla esiintyessään palvelujournalismi tuokin tervetulleen hengähdystauon uutisten sekasortoiseen maailmaan.