Neutraalista tekstiluennasta mitatun keskimääräisen perustaajuuden vaihtelu mittauskertojen välillä : puolen vuoden seurantatutkimus
Väisänen, Anne (2014)
Väisänen, Anne
2014
Puhetekniikka ja vokologia - Speech Technique and Vocology
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192473
Tiivistelmä
Tarkoitus: Puheentutkimuksessa perustaajuuden mittaaminen on yksi käytetyimmistä tutkimusmenetelmistä. Perustaajuuden on todettu muuttuvan mittauskertojen välillä useista syistä, kuten äänen kuormituksesta tai lämmittelystä johtuen. Tämä tutkielma tarkasteli neutraalista luennasta mitatun keskimääräisen perustaajuuden (F0) muutoksia puolen vuoden seurantatutkimuksena. Tarkoituksena oli selvittää, miten paljon vaihtelua mittauskertojen välillä esiintyy ja miten suurta vaihtelua voidaan pitää ns. normaalina mittauskertojen välisenä vaihteluna.
Menetelmät: 6 osallistujalta (4 naista ja 2 miestä) nauhoitettiin viikoittain neutraalia tekstiluentaa. Näytteistä mitattiin F0:n keskiarvo, mediaani ja keskihajonta. Nauhoituksia järjestettiin puolen vuoden ajan loppusyksystä loppukevääseen viikon välein aamupäivisin mahdollisuuksien mukaan aina samaan aikaan vuorokaudesta. Viikoittaisella taustakyselyllä selvitettiin esimerkiksi heräämisajan, tupakoinnin tai koettujen äänioireiden vaikutuksia. Äänitysten yhteydessä kirjattiin ylös kellonaika ja ilmankosteusprosentti.
Tulokset: Nauhoitusjakson aikana keskimääräinen perustaajuus vaihteli jopa yli 20 Hz yksilötasolla. Keskimääräinen luentakertojen välinen vaihtelu oli naisilla noin 5,9 Hz ja miehillä 7,9 Hz. Etenkin nauhoitusajalla, koetuilla äänioireilla ja sairaudella (esim. flunssa) näytti olevan merkitys keskimääräiseen perustaajuuteen. Perustaajuus oli sitä korkeampi, mitä myöhemmin äänitys järjestettiin. Naisilla sairaana olo laski keskimääräistä perustaajuutta ja miehillä nosti. Ilmankosteus, heräämisaika, valveillaoloaika, ääniharjoitukset tai tupakointi eivät korreloineet keskimääräisen perustaajuuden kanssa. Verrattain kokemattoman äänenkäyttäjän tulokset erosivat jonkin verran kokeneiden äänenkäyttäjien tuloksista.
Johtopäätökset: Vaihtelu pysyi keskimäärin suhteellisen samansuuruisena koko nauhoitusjakson ajan. Yksilötasolla muutokset olivat kuitenkin huomattavia, minkä vuoksi puheentutkimuksissa useampi mittauskerta on tarpeen. Aiemmat tutkimukset huomioiden normaalina mittauskertojen välisenä keskimääräisen perustaajuuden vaihteluna voitaneen pitää naisilla jopa 5 Hz ja miehillä 4 Hz. Tarkemmat tutkimukset suuremmalla osallistujamäärällä ovat tarpeen, jotta voitaisiin selvittää tarkemmin esimerkiksi äänenharjoittamisen merkityksiä perustaajuuden vaihteluissa pitkällä aikavälillä.
Menetelmät: 6 osallistujalta (4 naista ja 2 miestä) nauhoitettiin viikoittain neutraalia tekstiluentaa. Näytteistä mitattiin F0:n keskiarvo, mediaani ja keskihajonta. Nauhoituksia järjestettiin puolen vuoden ajan loppusyksystä loppukevääseen viikon välein aamupäivisin mahdollisuuksien mukaan aina samaan aikaan vuorokaudesta. Viikoittaisella taustakyselyllä selvitettiin esimerkiksi heräämisajan, tupakoinnin tai koettujen äänioireiden vaikutuksia. Äänitysten yhteydessä kirjattiin ylös kellonaika ja ilmankosteusprosentti.
Tulokset: Nauhoitusjakson aikana keskimääräinen perustaajuus vaihteli jopa yli 20 Hz yksilötasolla. Keskimääräinen luentakertojen välinen vaihtelu oli naisilla noin 5,9 Hz ja miehillä 7,9 Hz. Etenkin nauhoitusajalla, koetuilla äänioireilla ja sairaudella (esim. flunssa) näytti olevan merkitys keskimääräiseen perustaajuuteen. Perustaajuus oli sitä korkeampi, mitä myöhemmin äänitys järjestettiin. Naisilla sairaana olo laski keskimääräistä perustaajuutta ja miehillä nosti. Ilmankosteus, heräämisaika, valveillaoloaika, ääniharjoitukset tai tupakointi eivät korreloineet keskimääräisen perustaajuuden kanssa. Verrattain kokemattoman äänenkäyttäjän tulokset erosivat jonkin verran kokeneiden äänenkäyttäjien tuloksista.
Johtopäätökset: Vaihtelu pysyi keskimäärin suhteellisen samansuuruisena koko nauhoitusjakson ajan. Yksilötasolla muutokset olivat kuitenkin huomattavia, minkä vuoksi puheentutkimuksissa useampi mittauskerta on tarpeen. Aiemmat tutkimukset huomioiden normaalina mittauskertojen välisenä keskimääräisen perustaajuuden vaihteluna voitaneen pitää naisilla jopa 5 Hz ja miehillä 4 Hz. Tarkemmat tutkimukset suuremmalla osallistujamäärällä ovat tarpeen, jotta voitaisiin selvittää tarkemmin esimerkiksi äänenharjoittamisen merkityksiä perustaajuuden vaihteluissa pitkällä aikavälillä.