"Vain paranemalla voin saada itseni takaisin" : syömishäiriödiskurssit suhteessa syömishäiriön kulkuun ja toipumiseen
Välimäki, Sallamaarit (2014)
Välimäki, Sallamaarit
2014
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406251893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406251893
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani syömishäiriöihin liittyviä diskursseja ja niissä rakentuvia toimijuuksia suhteessa syömishäiriön kulkuun ja toipumiseen. Erilaisten diskurssien ja toimijuuksien erittelyn ohella tarkastelen siis, onko noissa diskursseissa ja niissä kuvatussa suhteessa syömishäiriöön havaittavissa jonkinlaista muutosta sairaus- ja toipumisprosessin kuluessa ja voiko diskursseja paikantaa tuon prosessin eri vaiheisiin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa syömishäiriöstä toipumisesta uudenlaista tietoa, jota olisi mahdollista käyttää hyödyksi esimerkiksi syömishäiriöhoidossa.
Käytän aineistonani suomalaisia syömishäiriöaiheisia nettipäiväkirjoja eli blogeja. Käyttämäni blogit ovat toipumisblogeja eli ne kertovat syömishäiriöstä toipumisesta ja pyrkimyksistä siihen. Valikoin blogit blogeja listaavalta Blogilista -sivustolta erilaisten hakusanojen avulla ja pyysin kirjoittajilta luvan niiden käyttöön. Tutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys on diskurssianalyysi, jonka käsitteistä erityisesti diskurssi ja subjektipositio ovat tutkielmassani keskeisiä.
Analyysissäni löysin aineistosta seuraavanlaisia syömishäiriödiskursseja: syömishäiriö ystävänä, herrana, riippuvuutena ja vastustajana. Syömishäiriö ystävänä -diskurssia lukuun ottamatta kaikkia näitä diskursseja yhdisti se, että syömishäiriö konstruoitui niissä sairautena. Syömishäiriö ystävänä -diskurssi paikantuu syömishäiriön alkuun, jolloin syömishäiriö ei vielä näyttäydy ongelmana, sekä syömishäiriöstä toipumisen vaiheeseen, jossa siitä irtautuminen herättää kaipausta syömishäiriön positiivisia vaikutuksia kohtaan. Syömishäiriö herrana ja riippuvuutena -diskurssit paikantuvat syömishäiriön sairastamisvaiheeseen, ja niissä itselle rakentuva subjektipositio on voimaton ja passiivinen syömishäiriön uhri tai riippuvainen. Molemmat positiot ovat ongelmallista toipumisen näkökulmasta, sillä mahdollisuudet muutokselle näyttävät vähäisiltä. Syömishäiriö vastustajana -diskurssi sen sijaan paikantuu toipumiseen, jolloin syömishäiriön auktoriteetti on alettu kyseenalaistaa. Siinä itselle rakentuva subjektipositio on aktiivinen syömishäiriötä vastaan taistelija. Vaikka syömishäiriön ymmärtämistä sairautena on kritisoitu, syömishäiriön ulkoistaminen itsen ulkopuoliseksi sairaudeksi voi auttaa toipumisessa ainakin silloin, kun sairastavan subjektipositio on syömishäiriötä vastustavan taistelijan positio sairauden uhrin sijaan.
Käytän aineistonani suomalaisia syömishäiriöaiheisia nettipäiväkirjoja eli blogeja. Käyttämäni blogit ovat toipumisblogeja eli ne kertovat syömishäiriöstä toipumisesta ja pyrkimyksistä siihen. Valikoin blogit blogeja listaavalta Blogilista -sivustolta erilaisten hakusanojen avulla ja pyysin kirjoittajilta luvan niiden käyttöön. Tutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys on diskurssianalyysi, jonka käsitteistä erityisesti diskurssi ja subjektipositio ovat tutkielmassani keskeisiä.
Analyysissäni löysin aineistosta seuraavanlaisia syömishäiriödiskursseja: syömishäiriö ystävänä, herrana, riippuvuutena ja vastustajana. Syömishäiriö ystävänä -diskurssia lukuun ottamatta kaikkia näitä diskursseja yhdisti se, että syömishäiriö konstruoitui niissä sairautena. Syömishäiriö ystävänä -diskurssi paikantuu syömishäiriön alkuun, jolloin syömishäiriö ei vielä näyttäydy ongelmana, sekä syömishäiriöstä toipumisen vaiheeseen, jossa siitä irtautuminen herättää kaipausta syömishäiriön positiivisia vaikutuksia kohtaan. Syömishäiriö herrana ja riippuvuutena -diskurssit paikantuvat syömishäiriön sairastamisvaiheeseen, ja niissä itselle rakentuva subjektipositio on voimaton ja passiivinen syömishäiriön uhri tai riippuvainen. Molemmat positiot ovat ongelmallista toipumisen näkökulmasta, sillä mahdollisuudet muutokselle näyttävät vähäisiltä. Syömishäiriö vastustajana -diskurssi sen sijaan paikantuu toipumiseen, jolloin syömishäiriön auktoriteetti on alettu kyseenalaistaa. Siinä itselle rakentuva subjektipositio on aktiivinen syömishäiriötä vastaan taistelija. Vaikka syömishäiriön ymmärtämistä sairautena on kritisoitu, syömishäiriön ulkoistaminen itsen ulkopuoliseksi sairaudeksi voi auttaa toipumisessa ainakin silloin, kun sairastavan subjektipositio on syömishäiriötä vastustavan taistelijan positio sairauden uhrin sijaan.