Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa : Kokemuksia lasten osallisuuden riittävyydestä, tarpeellisuudesta ja liiallisuudesta
Kuorikoski, Elina (2023)
Kuorikoski, Elina
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023120510498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023120510498
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen päämääränä oli perehtyä lasten osallisuuteen varhaiskasvatuksessa. Teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi lasten osallisuutta, lasten oikeuksia ja vuorovaikutusta. Lasten oikeudet ovat perustana lasten osallisuudelle. Lasten osallisuuden lähtökohtana on vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Tutkimuskysymyksien myötä tarkasteltiin lasten osallisuuden riittävyyttä, tarpeellisuutta ja liiallisuutta yhteydessä vastaajien taustamuuttujiin. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa varhaiskasvatuksen työntekijöille tähän ajankohtaiseen aiheeseen.
Tutkimuksen valmiina aineistona käytettiin määrällisen tutkimuksen aineistoa Lasten oikeudet 2010 (FSD2554) Aila Tietoarkistosta. Aineiston tekijänä oli Opetus- ja kulttuuriministeriö ja kerääjänä Taloustutkimus Oy. Aineisto koostui 15–79-vuotiaista henkilöistä (N = 1028) Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa). Vastaajille esiteltiin kasvotusten väitteitä lasten kuulemisesta ja osallistumisesta strukturoitujen lomakkeiden avulla. Aineistoa tässä tutkimuksessa tutkittiin käyttäen määrällistä tutkimusmenetelmää ja tuloksia tulkittiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksessa käytettiin taustamuuttujina vastaajien ikää, sukupuolta, ammattia tai asemaa ja siviilisäätyä.
Tutkimustuloksia analysoitiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin avulla. Keskeisimpinä tutkimustuloksina havaittiin, että lasten osallisuuden riittävyydellä on tilastollisesti merkitsevää eroa vastaajien iän välillä ja erittäin merkitsevää eroa vastaajien sukupuolen välillä. Lasten osallisuuden riittävyyden ja vastaajien aseman tai ammatin välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa on lasten osallisuuden tarpeellisuuden kokemisen ja vastaajien iän, sukupuolen ja aseman tai ammatin välillä. Tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa on lasten liiallisen osallisuuden kokemisen ja vastaajien iän välillä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut lasten osallisuuden liiallisuuden ja vastaajien sukupuolen tai siviilisäädyn välillä.
Tutkimustulokset osoittavat lasten osallisuuden kokemisella olevan eroa eri taustamuuttujien yhteydessä. Näin ollen olisi tärkeää pohtia lasten osallisuuden kokemista ja toteutumista varhaiskasvatuksessa. Lasten osallisuuden määrittelyä ja toteutumisen käytäntöjä tulisi selkeyttää arjen työskentelyyn. Mielenkiintoista olisi tutkia uudestaan lasten osallisuuden kokemista haastattelemalla tutkimukseen lapsia.
Tutkimuksen valmiina aineistona käytettiin määrällisen tutkimuksen aineistoa Lasten oikeudet 2010 (FSD2554) Aila Tietoarkistosta. Aineiston tekijänä oli Opetus- ja kulttuuriministeriö ja kerääjänä Taloustutkimus Oy. Aineisto koostui 15–79-vuotiaista henkilöistä (N = 1028) Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa). Vastaajille esiteltiin kasvotusten väitteitä lasten kuulemisesta ja osallistumisesta strukturoitujen lomakkeiden avulla. Aineistoa tässä tutkimuksessa tutkittiin käyttäen määrällistä tutkimusmenetelmää ja tuloksia tulkittiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksessa käytettiin taustamuuttujina vastaajien ikää, sukupuolta, ammattia tai asemaa ja siviilisäätyä.
Tutkimustuloksia analysoitiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin avulla. Keskeisimpinä tutkimustuloksina havaittiin, että lasten osallisuuden riittävyydellä on tilastollisesti merkitsevää eroa vastaajien iän välillä ja erittäin merkitsevää eroa vastaajien sukupuolen välillä. Lasten osallisuuden riittävyyden ja vastaajien aseman tai ammatin välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa on lasten osallisuuden tarpeellisuuden kokemisen ja vastaajien iän, sukupuolen ja aseman tai ammatin välillä. Tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa on lasten liiallisen osallisuuden kokemisen ja vastaajien iän välillä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut lasten osallisuuden liiallisuuden ja vastaajien sukupuolen tai siviilisäädyn välillä.
Tutkimustulokset osoittavat lasten osallisuuden kokemisella olevan eroa eri taustamuuttujien yhteydessä. Näin ollen olisi tärkeää pohtia lasten osallisuuden kokemista ja toteutumista varhaiskasvatuksessa. Lasten osallisuuden määrittelyä ja toteutumisen käytäntöjä tulisi selkeyttää arjen työskentelyyn. Mielenkiintoista olisi tutkia uudestaan lasten osallisuuden kokemista haastattelemalla tutkimukseen lapsia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7057]