"Mutta. Mikään ei voita kirjaa." : Lukijoiden kertomuksia lukemisen merkityksistä
Kuula, Laura (2023)
Kuula, Laura
2023
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303213052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303213052
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miksi ihmiset lukevat. Tarkastelun kohteena olivat aikuiset, paljon lukevat ihmiset, jotka kertoivat itsestään lukijana elämänsä eri vaiheissa. Halusin saada selville, miten vastaajien lukuhalu on syntynyt ja pysynyt yllä tai muuttunut aikuisuudessa. Halusin myös tietää, mitä merkityksiä ihmiset antavat lukemiselle, kirjallisuudelle ja kirjoille omassa elämässään.
Aineistona käytin Suomen Kirjahistoriallisen Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2014 järjestämän Elämää lukijana -keruun vastaustekstejä. Valitsin analysoitavaksi 44 tekstiä, joiden kirjoittajat olivat syntyneet 1930-1990-luvuilla. Vastauksista 34 oli naisten ja 10 miesten kirjoittamia.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa ja analyysi suoritettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Analyysi paljastaa, että yksilön lukuhalun syntyyn vaikuttavat erityisesti se, että hänelle on luettu ääneen lapsena sekä se, että hän on saanut lukemisen mallin lähipiirinsä aikuisilta. Myöhemmin elämässä lukuhaluun vaikuttavat esimerkiksi ajanpuutteen aiheuttamat haasteet sekä yhteisön vaikutus yksilön lukemiseen.
Lisäksi tutkielmassa havaittiin, että ihmiset lukevat kirjallisuutta, koska se on mukavaa. Kirjojen avulla he voivat paeta arkielämän haasteita, rentoutua ja viihtyä. Kirjoista ihmiset saavat vertaistukea ja lohtua oman elämänsä karikoissa. Lukeminen myös muokkaa ihmisen identiteettiä niin kasvuiässä kuin myöhemmin aikuisena. Kirjallisuus haastaa ihmisten ennakkoluuloja ja näkemyksiä asioista ja ihmisistä. Lukeminen lisää yksilön ymmärrystä itsestään, muista ihmisistä ja maailmasta, ja voi siten kasvattaa suvaitsevaisuutta ja empatiaa erilaisia elämisen tapoja kohtaan.
Aineistona käytin Suomen Kirjahistoriallisen Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2014 järjestämän Elämää lukijana -keruun vastaustekstejä. Valitsin analysoitavaksi 44 tekstiä, joiden kirjoittajat olivat syntyneet 1930-1990-luvuilla. Vastauksista 34 oli naisten ja 10 miesten kirjoittamia.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa ja analyysi suoritettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Analyysi paljastaa, että yksilön lukuhalun syntyyn vaikuttavat erityisesti se, että hänelle on luettu ääneen lapsena sekä se, että hän on saanut lukemisen mallin lähipiirinsä aikuisilta. Myöhemmin elämässä lukuhaluun vaikuttavat esimerkiksi ajanpuutteen aiheuttamat haasteet sekä yhteisön vaikutus yksilön lukemiseen.
Lisäksi tutkielmassa havaittiin, että ihmiset lukevat kirjallisuutta, koska se on mukavaa. Kirjojen avulla he voivat paeta arkielämän haasteita, rentoutua ja viihtyä. Kirjoista ihmiset saavat vertaistukea ja lohtua oman elämänsä karikoissa. Lukeminen myös muokkaa ihmisen identiteettiä niin kasvuiässä kuin myöhemmin aikuisena. Kirjallisuus haastaa ihmisten ennakkoluuloja ja näkemyksiä asioista ja ihmisistä. Lukeminen lisää yksilön ymmärrystä itsestään, muista ihmisistä ja maailmasta, ja voi siten kasvattaa suvaitsevaisuutta ja empatiaa erilaisia elämisen tapoja kohtaan.