Yksilötoimija kiertotaloussiirtymän vauhdittajana: Diskurssianalyysi kestävyystoimijoiden identiteeteistä
Berg, Vaula (2022)
Berg, Vaula
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273816
Tiivistelmä
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tarkastelen, miten ja minkälaisia diskursiivisia identiteettejä kestävyystoimijat rakentavat puhuessaan itsestään. Aineistona oli CICAT2025-hankkeen keräämästä yritysaineistosta 12 haastattelua, joissa on haastateltu kiertotalouden edelläkävijäyrityksissä työskenteleviä ammattilaisia. Analysoin diskurssianalyyttisesti vastauksia yksilötason haastattelukysymyksiin, jotka koskivat kestävyystoimijana toimimista sekä ammatillisessa että yksityiselämässä.
Kestävyysmuutosten tutkimuksessa on kestävyystoimijan käsitteellä alettu kuvata yksilöitä, jotka toimivat eri kestävyystoimijarooleissa ammattilaisena, kansalaisena ja/tai kuluttajana aikomuksenaan edistää kestävää tulevaisuutta. Aiempi kestävyystoimijuutta koskeva tutkimus osoittaa, että tälle toiminnalle on ominaista muutoksen ajaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa erityisen tunnelatautuneessa kontekstissa. Kestävyystoimijana olemiseen kytkeytyy useita paradokseja, ristiriitoja ja jännitteitä. Tutkimuksen valossa vaikuttaisi siltä, että kestävyystoimijat ovat pakotettuja tasapainoilemaan oman minäkäsityksen sekä ammatillisen ja yksityiselämän jännitteiden, voimakkaiden tunnekokemusten ja ristiriitojen välimaastossa pyrkiessään tekemään ymmärrettäväksi itseään.
Tutkielma asettuu sosiaalisen konstruktionismin tutkimusperinteeseen, jossa maailma ja sen ilmiöt nähdään sosiaalisesti rakentuneina. Tutkielman metodinen lähestymistapa on diskursiivinen psykologia, joka on psykologisia aiheita yksilön kielenkäytössä tarkasteleva diskurssianalyysin muoto. Analyysimenetelmän kautta tarkastelen haastateltavien itse itseensä liittämiä merkityksiä ja puhetapoja. Tutkielman kannalta keskeisin analyyttinen käsite on diskursiivinen identiteetti, joka määrittyy toiminnalliseksi kategoriaksi, jonka kautta yksilöt rakentavat itsestään tietynlaista kuvaa. Se on yhdistelmä ominaisuuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka kantavat ihanteisiin kytkeytyviä oletuksia siitä, minkälainen itsen esitystapa on missäkin tilanteessa moraalisesti toivottavaa.
Tutkimuksen tuloksena on neljä diskursiivista identiteettiä, jotka ovat muutoksentekijä, pettynyt toimija, hyveellinen ihminen ja epätäydellinen ihminen. Kukin diskursiivinen identiteetti rakentuu tukeutuen erilaisiin puhetapoihin, kielikuviin ja ihanteisiin. Muutoksentekijä kertoo edistävänsä muutosta ammatillisen roolinsa kautta. Pettynyt toimija kuvaa oman toimintansa rajallisuutta sekä pettymystään päätöksentekijöihin. Hyveellinen ihminen merkityksellistää itseään oman hyvyyden ja moraalin sekä vastuullisten valintojen tekemisen kautta. Epätäydellinen ihminen painottaa vastuullisen kuluttajan ihanteesta poikkeavalla tavalla omaa epätäydellisyyttään kuluttajana sekä itseään elinikäisenä oppijana.
Haastateltavat korostivat kestävyystoimijarooliaan milloin ammattilaisena, milloin kansalaisena ja/tai kuluttajana rakentaessaan diskursiivista identiteettiään. Löydetyissä identiteeteissä itse määritetään erityisesti suhteessa kestävyystoimijan ihanteeseen, jota identiteetit yhtäältä myötäilevät, toisaalta vastustavat. Kykenemättömyys esittää itseä kaikkien diskursiivisten identiteettien kohdalla ihanteellisena kestävyystoimijana, asettaa haastateltavat kielellisesti ristiriitaiseen asemaan, jossa tulisi tasapainoilla tosielämän realiteettien ja tämän ihannekuvan välillä. Tutkielman tulokset antavat viitteitä kestävyystoimijoiden vaikeasta identiteettityöstä sekä diskursiivisen todellisuuden haasteellisuudesta heidän pyrkiessään tekemään ymmärrettäväksi itseään.
Kestävyysmuutosten tutkimuksessa on kestävyystoimijan käsitteellä alettu kuvata yksilöitä, jotka toimivat eri kestävyystoimijarooleissa ammattilaisena, kansalaisena ja/tai kuluttajana aikomuksenaan edistää kestävää tulevaisuutta. Aiempi kestävyystoimijuutta koskeva tutkimus osoittaa, että tälle toiminnalle on ominaista muutoksen ajaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa erityisen tunnelatautuneessa kontekstissa. Kestävyystoimijana olemiseen kytkeytyy useita paradokseja, ristiriitoja ja jännitteitä. Tutkimuksen valossa vaikuttaisi siltä, että kestävyystoimijat ovat pakotettuja tasapainoilemaan oman minäkäsityksen sekä ammatillisen ja yksityiselämän jännitteiden, voimakkaiden tunnekokemusten ja ristiriitojen välimaastossa pyrkiessään tekemään ymmärrettäväksi itseään.
Tutkielma asettuu sosiaalisen konstruktionismin tutkimusperinteeseen, jossa maailma ja sen ilmiöt nähdään sosiaalisesti rakentuneina. Tutkielman metodinen lähestymistapa on diskursiivinen psykologia, joka on psykologisia aiheita yksilön kielenkäytössä tarkasteleva diskurssianalyysin muoto. Analyysimenetelmän kautta tarkastelen haastateltavien itse itseensä liittämiä merkityksiä ja puhetapoja. Tutkielman kannalta keskeisin analyyttinen käsite on diskursiivinen identiteetti, joka määrittyy toiminnalliseksi kategoriaksi, jonka kautta yksilöt rakentavat itsestään tietynlaista kuvaa. Se on yhdistelmä ominaisuuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka kantavat ihanteisiin kytkeytyviä oletuksia siitä, minkälainen itsen esitystapa on missäkin tilanteessa moraalisesti toivottavaa.
Tutkimuksen tuloksena on neljä diskursiivista identiteettiä, jotka ovat muutoksentekijä, pettynyt toimija, hyveellinen ihminen ja epätäydellinen ihminen. Kukin diskursiivinen identiteetti rakentuu tukeutuen erilaisiin puhetapoihin, kielikuviin ja ihanteisiin. Muutoksentekijä kertoo edistävänsä muutosta ammatillisen roolinsa kautta. Pettynyt toimija kuvaa oman toimintansa rajallisuutta sekä pettymystään päätöksentekijöihin. Hyveellinen ihminen merkityksellistää itseään oman hyvyyden ja moraalin sekä vastuullisten valintojen tekemisen kautta. Epätäydellinen ihminen painottaa vastuullisen kuluttajan ihanteesta poikkeavalla tavalla omaa epätäydellisyyttään kuluttajana sekä itseään elinikäisenä oppijana.
Haastateltavat korostivat kestävyystoimijarooliaan milloin ammattilaisena, milloin kansalaisena ja/tai kuluttajana rakentaessaan diskursiivista identiteettiään. Löydetyissä identiteeteissä itse määritetään erityisesti suhteessa kestävyystoimijan ihanteeseen, jota identiteetit yhtäältä myötäilevät, toisaalta vastustavat. Kykenemättömyys esittää itseä kaikkien diskursiivisten identiteettien kohdalla ihanteellisena kestävyystoimijana, asettaa haastateltavat kielellisesti ristiriitaiseen asemaan, jossa tulisi tasapainoilla tosielämän realiteettien ja tämän ihannekuvan välillä. Tutkielman tulokset antavat viitteitä kestävyystoimijoiden vaikeasta identiteettityöstä sekä diskursiivisen todellisuuden haasteellisuudesta heidän pyrkiessään tekemään ymmärrettäväksi itseään.