”Tulevaisuuden kansasta tehdään tasapäinen” : Peruskoulu-uudistuksen käsittely Suomen Kuvalehdessä 1958–1980
Haverinen, Heikki (2022)
Haverinen, Heikki
2022
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204193280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204193280
Tiivistelmä
Peruskoulu-uudistus oli merkittävä koulutuspoliittinen uudistus Suomessa, joka korvasi vanhan rinnakkaiskoulujärjestelmän. Uudistusprosessin alkoi toisen maailmansodan jälkeen keväällä 1945, kun SKDL jätti eduskuntaan toivomusaloitteen koulunuudistuksesta. Peruskouluun siirryttiin alueittain vuodesta 1972 vuoteen 1977 asti. Ensimmäisenä peruskouluun siirryttiin Lapin läänissä ja viimeiseksi Helsingissä ja sen ympäryskunnissa.
Omassa tutkimuksessani tarkastelen Suomen Kuvalehdessä käytyä peruskoulu-uudistusta koskevaa keskustelua vuosina 1958–1980. Suomen Kuvalehti on viikoittain ilmestyvä yleisaikakauslehti, jonka asema on vakiintunut aikakauslehtienkentällä. Suomen Kuvalehti nautti myös laadukkaan keskustelufoorumin asemaa, sillä lehteen kirjoitti eri alojen kärkinimet eri yhteiskunnan alueilta. Analysoitava aineistoni koostui 17 pääkirjoituksesta, artikkelista, vastineista tai mielipidekirjoituksista.
Loin analyysini pohjalta kolme teemaa, joita peruskoulu-uudistuksen puolustajat sekä vastustajat nostivat kirjoituksissa esille: koulun tarkoitus, Ruotsin esimerkki sekä työrauha ja opettajan rooli. Avaan tutkimuksessani käytyä keskustelua näiden teemojen pohjalta.
Omassa tutkimuksessani tarkastelen Suomen Kuvalehdessä käytyä peruskoulu-uudistusta koskevaa keskustelua vuosina 1958–1980. Suomen Kuvalehti on viikoittain ilmestyvä yleisaikakauslehti, jonka asema on vakiintunut aikakauslehtienkentällä. Suomen Kuvalehti nautti myös laadukkaan keskustelufoorumin asemaa, sillä lehteen kirjoitti eri alojen kärkinimet eri yhteiskunnan alueilta. Analysoitava aineistoni koostui 17 pääkirjoituksesta, artikkelista, vastineista tai mielipidekirjoituksista.
Loin analyysini pohjalta kolme teemaa, joita peruskoulu-uudistuksen puolustajat sekä vastustajat nostivat kirjoituksissa esille: koulun tarkoitus, Ruotsin esimerkki sekä työrauha ja opettajan rooli. Avaan tutkimuksessani käytyä keskustelua näiden teemojen pohjalta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7072]