Sosiaalisen median käyttö työssä – käyttötarkoitukset, motivaatio ja työn imu
Vallin, Eeva (2022)
Vallin, Eeva
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202242150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202242150
Tiivistelmä
Sosiaalinen media muuttaa vuorovaikutusta organisaatioissa. Se voidaan lisäksi kokea työtä tukevana tai kuormittavana tekijänä. Työntekijät myös asennoituvat sosiaalisen median käyttöön eri tavoilla. Sosiaalisen median tuleminen osaksi arkea myös työelämässä voi eri tavoin vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin.
Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää erilaisten työssä tapahtuvan sosiaalisen median käytön käyttötarkoitusten yhteyksiä työn imun kokemukseen. Työn imu on positiivisen psykologisen työhyvinvoinnin kuvaaja. Sen syntymistä mahdollistavat itseohjautuvuusteoriaan pohjautuvien psykologisten perustarpeiden täyttyminen ja sisäinen motivaatio.
Käyttötarkoitukset, joiden yhteyttä työn imuun selvitettiin, ovat sisällön tuottaminen, ammatillinen verkostoituminen, yhteydenpitäminen työyhteisöön, työuran ja oman näkyvyyden edistäminen ja tauon pitäminen työstä. Eriteltyjen käyttötarkoitusten ja työn imun yhteyksien selvittäminen antaa tarkempaa tietoa siitä, millainen sosiaalisen median käyttö voisi tukea työhyvinvointia. Erilaisten sosiaalisen median käyttötarkoitusten taustalla vaikuttavat myös erilaiset motivaation laadut, joita tutkielmassa on pyritty tuomaan esiin. Taustamuuttujina analyysissä olivat sukupuoli, ikä ja ammattiryhmä.
Aineistona tutkielmassa käytettiin Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labin Työ ja sosiaalinen media -aineiston vuoden 2019 maalis-huhtikuussa kerättyä osaa. Aineisto analysoitiin robustilla regressiolla. Se on regressioanalyysin muoto, jota voidaan käyttää, kun aineistossa on poikkeavia havaintoja, joita ei ole aiheellista poistaa. Robustissa regressiossa jäännöstermejä painotetaan niiden suuruuden perusteella.
Tulokset osoittavat, että tarkastelluista sosiaalisen median käyttötarkoituksista positiivisessa yhteydessä työn imuun on yhteydenpitäminen työyhteisöön, kun taustamuuttujat on huomioitu. Työntekijät, jotka käyttävät sosiaalista mediaan yhteydenpitämiseen työyhteisössä kokevat korkeampaa työn imua. Lisäksi naissukupuoli ja korkeampi ikä ovat yhteydessä korkeampaan työn imun kokemukseen. Myös ylempiin toimihenkilöihin ja yrittäjiin kuuluvat kokevat parempaa työn imua, kun heitä verrataan työntekijöihin.
Tulokset vahvistavat tutkimustietoa työn imun ja sosiaalisen median välineiden välityksellä tapahtuvan yhteydenpidon yhteydestä. Lisäksi tämän käyttötarkoituksen merkitys sosiaalisen median käytön ja työn imun välillä vaikuttaa merkitykselliseltä, koska muilla käyttötarkoituksilla yhteyttä ei ilmene. Näin ollen organisaatioissa yhteydenpitämistä työyhteisöön myös sosiaalisen median välityksellä tulisi tukea. Myös sosiaalisen median työkäytön erilaisten käyttötarkoitusten ja työn imun yhteyksien sekä taustalla vaikuttavien motivaation laatujen tutkimista on tarkoituksenmukaista jatkaa.
Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää erilaisten työssä tapahtuvan sosiaalisen median käytön käyttötarkoitusten yhteyksiä työn imun kokemukseen. Työn imu on positiivisen psykologisen työhyvinvoinnin kuvaaja. Sen syntymistä mahdollistavat itseohjautuvuusteoriaan pohjautuvien psykologisten perustarpeiden täyttyminen ja sisäinen motivaatio.
Käyttötarkoitukset, joiden yhteyttä työn imuun selvitettiin, ovat sisällön tuottaminen, ammatillinen verkostoituminen, yhteydenpitäminen työyhteisöön, työuran ja oman näkyvyyden edistäminen ja tauon pitäminen työstä. Eriteltyjen käyttötarkoitusten ja työn imun yhteyksien selvittäminen antaa tarkempaa tietoa siitä, millainen sosiaalisen median käyttö voisi tukea työhyvinvointia. Erilaisten sosiaalisen median käyttötarkoitusten taustalla vaikuttavat myös erilaiset motivaation laadut, joita tutkielmassa on pyritty tuomaan esiin. Taustamuuttujina analyysissä olivat sukupuoli, ikä ja ammattiryhmä.
Aineistona tutkielmassa käytettiin Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labin Työ ja sosiaalinen media -aineiston vuoden 2019 maalis-huhtikuussa kerättyä osaa. Aineisto analysoitiin robustilla regressiolla. Se on regressioanalyysin muoto, jota voidaan käyttää, kun aineistossa on poikkeavia havaintoja, joita ei ole aiheellista poistaa. Robustissa regressiossa jäännöstermejä painotetaan niiden suuruuden perusteella.
Tulokset osoittavat, että tarkastelluista sosiaalisen median käyttötarkoituksista positiivisessa yhteydessä työn imuun on yhteydenpitäminen työyhteisöön, kun taustamuuttujat on huomioitu. Työntekijät, jotka käyttävät sosiaalista mediaan yhteydenpitämiseen työyhteisössä kokevat korkeampaa työn imua. Lisäksi naissukupuoli ja korkeampi ikä ovat yhteydessä korkeampaan työn imun kokemukseen. Myös ylempiin toimihenkilöihin ja yrittäjiin kuuluvat kokevat parempaa työn imua, kun heitä verrataan työntekijöihin.
Tulokset vahvistavat tutkimustietoa työn imun ja sosiaalisen median välineiden välityksellä tapahtuvan yhteydenpidon yhteydestä. Lisäksi tämän käyttötarkoituksen merkitys sosiaalisen median käytön ja työn imun välillä vaikuttaa merkitykselliseltä, koska muilla käyttötarkoituksilla yhteyttä ei ilmene. Näin ollen organisaatioissa yhteydenpitämistä työyhteisöön myös sosiaalisen median välityksellä tulisi tukea. Myös sosiaalisen median työkäytön erilaisten käyttötarkoitusten ja työn imun yhteyksien sekä taustalla vaikuttavien motivaation laatujen tutkimista on tarkoituksenmukaista jatkaa.