Informaatio-ohjauksen vaikuttavuus Tampereen raitiotiehankkeessa: Rakentamisen ja suunnittelun aikainen tiedottaminen, viestintä ja vuorovaikutus
Niemeläinen, Juuso (2022)
Niemeläinen, Juuso
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201241545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201241545
Tiivistelmä
Tutkimusaiheena on Tampereen raitiotiehankkeen rakentamis- ja suunnitteluvaiheessa esiintyneen informaatio-ohjauksen eli viestinnän, vuorovaikutuksen ja tiedottamisen vaikuttavuuden tutkiminen. Tutkimuksen tarkoituksena on täten osoittaa, saavuttaako informaatio-ohjaus sille asetetut tavoitteet ja esittää arvio informaatio-ohjauksen vaikuttavuudesta. Tutkimuskysymykseksi muodostuu näin ollen: ’’Kuinka vaikuttavaa informaatio-ohjaus on ollut Tampereen raitiotiehankkeessa?’’.
Tutkimuksen kohteena on koettu viestinnän vaikuttavuus nimenomaan tamperelaisten näkökulmasta. Tämän kuvaaminen vaati ensinnäkin raitiotiehankkeen viestintäsuunnitelmien (osa 1 ja 2) analysointia, raitiotiehankkeen rakentamisen ja suunnittelun aikaisen viestintäpäällikön haastattelua ja kvantitatiivisen internetkyselyn toteuttamista. Tutkimus toteutettiin siis sijoittamalla edellä mainitut analyysipalaset vaikuttavuuden arviointimallinnukseen, joka syntyi kahden tyypillisen vaikuttavuusarviointimenetelmän (IOOI-metodi ja Vaikuttavuusketju) yhdistelystä. Tarkoituksena oli vaikuttavuusmallinnukseen perustuen kuvata informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta ja osoittaa siitä mahdollisesti esiin nousevia kehityskohtia.
Aineistosta kumpuaa tamperelaisten tarpeet informaatio-ohjauksen parantamisen suhteen etenkin raitiotiehankkeen etenemisestä viestimisen osalta. Tässä suunnitteluvaiheen vaikutusmahdollisuuksista ja liikennejärjestelyistä viestiminen nostaa päätään. Kuitenkin myös vaikuttavuutta tukevat tekijät on tunnistettavissa esimerkiksi vastausjakauman usein puoltaessa vaikuttavuutta ja tavoitteiden saavuttamisen ollessa resursseihin nähden suhteellisen onnistunutta. Vaikuttavuusmallinnukseen perustuen informaatio-ohjauksen kokonaisuus muotoutuu yksinkertaistaen jokseenkin vaikuttavaksi. Tutkimuksen validiteettia kuitenkin heikentää informaatio-ohjauksen käsitteellinen monitulkintaisuus ja vaikuttavuuden tulkinnassa perinteisesti haasteena koettu syy-seuraussuhteen problematiikka. Jatkotutkimusta ajatellen tarkastelua tarvitaan lisää etenkin käyttöönottovaiheen informaatio-ohjauksesta ja vaikuttavuuden eri tasoista, kuten hankkeen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta pelkän informaatio-ohjauksen vaikuttavuuden sijaan.
Tutkimuksen kohteena on koettu viestinnän vaikuttavuus nimenomaan tamperelaisten näkökulmasta. Tämän kuvaaminen vaati ensinnäkin raitiotiehankkeen viestintäsuunnitelmien (osa 1 ja 2) analysointia, raitiotiehankkeen rakentamisen ja suunnittelun aikaisen viestintäpäällikön haastattelua ja kvantitatiivisen internetkyselyn toteuttamista. Tutkimus toteutettiin siis sijoittamalla edellä mainitut analyysipalaset vaikuttavuuden arviointimallinnukseen, joka syntyi kahden tyypillisen vaikuttavuusarviointimenetelmän (IOOI-metodi ja Vaikuttavuusketju) yhdistelystä. Tarkoituksena oli vaikuttavuusmallinnukseen perustuen kuvata informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta ja osoittaa siitä mahdollisesti esiin nousevia kehityskohtia.
Aineistosta kumpuaa tamperelaisten tarpeet informaatio-ohjauksen parantamisen suhteen etenkin raitiotiehankkeen etenemisestä viestimisen osalta. Tässä suunnitteluvaiheen vaikutusmahdollisuuksista ja liikennejärjestelyistä viestiminen nostaa päätään. Kuitenkin myös vaikuttavuutta tukevat tekijät on tunnistettavissa esimerkiksi vastausjakauman usein puoltaessa vaikuttavuutta ja tavoitteiden saavuttamisen ollessa resursseihin nähden suhteellisen onnistunutta. Vaikuttavuusmallinnukseen perustuen informaatio-ohjauksen kokonaisuus muotoutuu yksinkertaistaen jokseenkin vaikuttavaksi. Tutkimuksen validiteettia kuitenkin heikentää informaatio-ohjauksen käsitteellinen monitulkintaisuus ja vaikuttavuuden tulkinnassa perinteisesti haasteena koettu syy-seuraussuhteen problematiikka. Jatkotutkimusta ajatellen tarkastelua tarvitaan lisää etenkin käyttöönottovaiheen informaatio-ohjauksesta ja vaikuttavuuden eri tasoista, kuten hankkeen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta pelkän informaatio-ohjauksen vaikuttavuuden sijaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7072]