Kuka saa ja kenelle annetaan : Julkisen liikenteen tarkastusmaksujen saajat HSL-alueella vuosina 2014─2018
Koskinen, Satu (2022)
Koskinen, Satu
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201171376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201171376
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli lisätä tutkittua tietoa pääkaupunkiseudulla tapahtuvasta liputta matkustamisesta ja erityisesti liputta matkustavista henkilöistä. Näkökulma tutkielmassa oli sosiaalinen ja ilmiötä tarkasteltiin yhtenä normin vastaisen käyttäytymisen muotona. Aiemmissa liputta matkustamista koskevissa tutkimuksissa on todettu liputta matkustamisen ja sosiodemografisten tekijöiden välisiä yhteyksiä, tosin osin ristiriitaisin tuloksin. Eri maissa tehdyt tutkimukset ja niistä saadut tulokset eivät erilaisista toimintaympäristöistä johtuen ole täysin vertailukelpoisia, minkä lisäksi Suomessa tapahtuvaa liputta matkustamista ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.
Tutkimusaineiston ydin muodostui Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vuosina 2014─2018 alueellaan määräämistä tarkastusmaksuista. HSL:n tarkastusmaksujärjestelmästä saatua aineistoa täydennettiin Tilastokeskuksen tiedoilla tarkastusmaksun saaneiden henkilöiden sosioekonomisesta asemasta. Tutkimusaineisto muodostui yhteensä 366 789 tarkastusmaksusta ja 150 030 henkilötunnuksen perusteella yksilöidystä henkilöstä. Päätutkimusongelmana tutkielmassani on sosiodemografisten tekijöiden, etenkin sosioekonomisen aseman, yhteys tarkastusmaksujen syihin ja tarkastusmaksujen määriin. Lisäksi keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli tarkastusmaksujen jakautuminen eri henkilöille. Liputta matkustajien taustatiedoista tutkimuksen kohteena olivat henkilöiden ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Tutkimusmenetelmänä oli ristiintaulukointi, jota syvennettiin elaboraatiolla.
Eniten tarkastusmaksuja saatiin kokonaan puuttuvan lipun vuoksi ja tämän syyn vuoksi saatuja tarkastusmaksuja saivat suhteessa eniten työelämän ulkopuolella olevat sosioekonomiset ryhmät. Samoin miehet saivat tämän syyn vuoksi määrättyjä tarkastusmaksuja enemmän kuin naiset. Sukupuolten välinen ero näkyi selvimmin eläkeläisten ryhmässä. Virheellisellä lipulla matkustamisen vuoksi määrättyjä tarkastusmaksuja sai nuorin, 15–20-vuotiaiden ryhmä muita ikäryhmiä enemmän ja ikäryhmän sisällä korostuivat sosioekonomisista ryhmistä nimenomaan opiskelijat.
Tarkastusmaksut jakautuivat saajille hyvin epätasaisesti. Tutkimuksen tunnistetuilla henkilöillä oli 1–197 tarkastusmaksua henkilöä kohden. Henkilöt jaettiin kolmeen ryhmään saatujen tarkastusmaksujen määrän perusteella. Kertaliputtomien ryhmään kuuluva henkilö oli saanut tarkastusmaksun vain kerran vuosien 2014–2018 aikana. Tällaisia tarkastusmaksun saajia oli aineistossa 68 prosenttia kaikista tunnistetuista tarkastusmaksun saajista. Satunnaisliputtomalle oli saman ajanjakson kuluessa kertynyt useampi (2–5) maksu ja tähän ryhmään kuuluvat henkilöt edustivat 26 prosenttia tunnistetuista tarkastusmaksun saajista. Kolmas ryhmä, tapaliputtomat, saivat peräti 36 prosenttia kaikista määrätyistä tarkastusmaksuista, vaikka heitä oli vain 7 prosenttia saajajoukosta. Miehet sijoittuivat naisia suuremmalla todennäköisyydellä sekä satunnais- että tapaliputtomien ryhmään. Sukupuolten välinen ero näkyi kaikkien sosioekonomisten ryhmien kohdalla, mikä viittaa siihen, että sukupuoli on voimakkaammin selittävä tekijä kuin sosioekonominen asema. Iän kasvaminen puolestaan nosti todennäköisyyttä kuulua kertaliputtomien ryhmään. Sosioekonomisista ryhmistä yrittäjät ja ylimmät toimihenkilöt sijoittuivat muita ryhmiä suuremmalla todennäköisyydellä kertaliputtomien ryhmään. Työttömistä lähes kolmasosa kuului satunnaisliputtomien ryhmään. Tapaliputtomiin sijoittumisessa korostuivat tuntemattomien sekä työttömien ryhmät.
Tulosten perusteella tarkastusmaksun saajissa korostuvia ryhmiä olivat siis miehet, nuoret ja sosioekonomisista ryhmistä opiskelijat ja työttömät. Tarkastusmaksun saajan kuuluminen johonkin sosioekonomiseen luokkaan ei vaikuta ratkaisevan sitä, matkustaako henkilö liputta vai ei, mutta sillä on todennäköisesti vaikutusta siihen, mistä syistä ja missä määrin matkustaa ilman lippua. Tätä näkemystä tukevat tämän tutkimuksen löydökset sekä tarkastusmaksujen syistä että tarkastusmaksujen kasautumisesta. The purpose of this study was to increase gained knowledge about fare evasion and especially the fare evaders in the capital city area. The perspective of the study was social and the phenomenon was observed as one form of behaviour against norms. In studies published before it has been concluded that there are connections between fare evasion and social demographic factors, but with contradictory results though. Studies conducted in different countries and the results received are not completely comparable due to different operational environments. In addition fare evasion in Finland has hardly been studied.
The core of the research material consisted of the penalty fares given by the HSL Helsinki Region Transport in their area during years 2014-2018. The data received from the HSL penalty fare database was complemented with information regarding the fare evaders’ socio-economic status received from Statistics Finland. The research material consisted of all together 366 789 penalty fares and 150 030 persons individualized by social security number. The main research problem in my thesis is the connection between socio-demographic factors, especially socio-economic status, and the reasons and amounts of penalty fares. Additionally the distribution of penalty fares to different persons was a central research problem. The persons’ age, gender and socio-economic status were subject to investigation as fare evaders’ background information. The research method was cross-tabulation, which was deepened with elaboration.
Most commonly penalty fares were given due to missing ticket and for this reason the fares were mostly given to the socio-economic groups outside working life. Additionally fares due to missing ticket were given to men more often than women. The difference between the genders was most apparent in the retired citizens group. Penalty fares due to incorrect ticket were given to the youngest group of 15-20-year-olds more often than the other age groups. Inside the age group of 15-20-year-old students were the socio-economic group to stand out.
Penalty fares were very unevenly distributed to the fare evaders. The persons individualized in the study had 1-197 fares per person. Based on the amount of received penalty fares persons were divided into three groups. A person in the one-time-evader group had only received one fare during the years 2014-2018. This type of fare evaders represented 68 percent of all individualized fare evaders in the research material. Within the same time frame a random-evader was given more (2-5) fares and these persons represented 26 percent of all individualized fare evaders. The third group, habitual evaders, had received as much as 36 percent of all given penalty fares even though they represented only 7 percent of all fare evaders in the study. Men were more likely to be placed both in the random-evaders and the habitual evaders group than women. The difference between the genders was apparent in all socio-economic groups, which refers that gender is more determinant than socio-economic status. Age increase in turn raised the likelihood of a person to fall in to the one-time-evader group. From the socio-economic groups self-employed and upper-level employees were more likely to fall in the one-time evader group compared to the other socio-economic groups. Nearly third of the unemployed were in the random-evader group. The groups of unknown and unemployed stood out in the habitual evader group.
Based on the results the groups emphasizing as fare evaders were men, young people and students and un-employed from the socio-economic groups. The fare evaders belonging to a certain socio-economic group does not seem to determine whether the person is travelling without a ticket or not, but it is likely to have an effect on due to which reason and on which extent the person is travelling without a ticket. This interpretation is supported by the findings regarding the reasons and accumulation of the penalty fares in this study.
Tutkimusaineiston ydin muodostui Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vuosina 2014─2018 alueellaan määräämistä tarkastusmaksuista. HSL:n tarkastusmaksujärjestelmästä saatua aineistoa täydennettiin Tilastokeskuksen tiedoilla tarkastusmaksun saaneiden henkilöiden sosioekonomisesta asemasta. Tutkimusaineisto muodostui yhteensä 366 789 tarkastusmaksusta ja 150 030 henkilötunnuksen perusteella yksilöidystä henkilöstä. Päätutkimusongelmana tutkielmassani on sosiodemografisten tekijöiden, etenkin sosioekonomisen aseman, yhteys tarkastusmaksujen syihin ja tarkastusmaksujen määriin. Lisäksi keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli tarkastusmaksujen jakautuminen eri henkilöille. Liputta matkustajien taustatiedoista tutkimuksen kohteena olivat henkilöiden ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Tutkimusmenetelmänä oli ristiintaulukointi, jota syvennettiin elaboraatiolla.
Eniten tarkastusmaksuja saatiin kokonaan puuttuvan lipun vuoksi ja tämän syyn vuoksi saatuja tarkastusmaksuja saivat suhteessa eniten työelämän ulkopuolella olevat sosioekonomiset ryhmät. Samoin miehet saivat tämän syyn vuoksi määrättyjä tarkastusmaksuja enemmän kuin naiset. Sukupuolten välinen ero näkyi selvimmin eläkeläisten ryhmässä. Virheellisellä lipulla matkustamisen vuoksi määrättyjä tarkastusmaksuja sai nuorin, 15–20-vuotiaiden ryhmä muita ikäryhmiä enemmän ja ikäryhmän sisällä korostuivat sosioekonomisista ryhmistä nimenomaan opiskelijat.
Tarkastusmaksut jakautuivat saajille hyvin epätasaisesti. Tutkimuksen tunnistetuilla henkilöillä oli 1–197 tarkastusmaksua henkilöä kohden. Henkilöt jaettiin kolmeen ryhmään saatujen tarkastusmaksujen määrän perusteella. Kertaliputtomien ryhmään kuuluva henkilö oli saanut tarkastusmaksun vain kerran vuosien 2014–2018 aikana. Tällaisia tarkastusmaksun saajia oli aineistossa 68 prosenttia kaikista tunnistetuista tarkastusmaksun saajista. Satunnaisliputtomalle oli saman ajanjakson kuluessa kertynyt useampi (2–5) maksu ja tähän ryhmään kuuluvat henkilöt edustivat 26 prosenttia tunnistetuista tarkastusmaksun saajista. Kolmas ryhmä, tapaliputtomat, saivat peräti 36 prosenttia kaikista määrätyistä tarkastusmaksuista, vaikka heitä oli vain 7 prosenttia saajajoukosta. Miehet sijoittuivat naisia suuremmalla todennäköisyydellä sekä satunnais- että tapaliputtomien ryhmään. Sukupuolten välinen ero näkyi kaikkien sosioekonomisten ryhmien kohdalla, mikä viittaa siihen, että sukupuoli on voimakkaammin selittävä tekijä kuin sosioekonominen asema. Iän kasvaminen puolestaan nosti todennäköisyyttä kuulua kertaliputtomien ryhmään. Sosioekonomisista ryhmistä yrittäjät ja ylimmät toimihenkilöt sijoittuivat muita ryhmiä suuremmalla todennäköisyydellä kertaliputtomien ryhmään. Työttömistä lähes kolmasosa kuului satunnaisliputtomien ryhmään. Tapaliputtomiin sijoittumisessa korostuivat tuntemattomien sekä työttömien ryhmät.
Tulosten perusteella tarkastusmaksun saajissa korostuvia ryhmiä olivat siis miehet, nuoret ja sosioekonomisista ryhmistä opiskelijat ja työttömät. Tarkastusmaksun saajan kuuluminen johonkin sosioekonomiseen luokkaan ei vaikuta ratkaisevan sitä, matkustaako henkilö liputta vai ei, mutta sillä on todennäköisesti vaikutusta siihen, mistä syistä ja missä määrin matkustaa ilman lippua. Tätä näkemystä tukevat tämän tutkimuksen löydökset sekä tarkastusmaksujen syistä että tarkastusmaksujen kasautumisesta.
The core of the research material consisted of the penalty fares given by the HSL Helsinki Region Transport in their area during years 2014-2018. The data received from the HSL penalty fare database was complemented with information regarding the fare evaders’ socio-economic status received from Statistics Finland. The research material consisted of all together 366 789 penalty fares and 150 030 persons individualized by social security number. The main research problem in my thesis is the connection between socio-demographic factors, especially socio-economic status, and the reasons and amounts of penalty fares. Additionally the distribution of penalty fares to different persons was a central research problem. The persons’ age, gender and socio-economic status were subject to investigation as fare evaders’ background information. The research method was cross-tabulation, which was deepened with elaboration.
Most commonly penalty fares were given due to missing ticket and for this reason the fares were mostly given to the socio-economic groups outside working life. Additionally fares due to missing ticket were given to men more often than women. The difference between the genders was most apparent in the retired citizens group. Penalty fares due to incorrect ticket were given to the youngest group of 15-20-year-olds more often than the other age groups. Inside the age group of 15-20-year-old students were the socio-economic group to stand out.
Penalty fares were very unevenly distributed to the fare evaders. The persons individualized in the study had 1-197 fares per person. Based on the amount of received penalty fares persons were divided into three groups. A person in the one-time-evader group had only received one fare during the years 2014-2018. This type of fare evaders represented 68 percent of all individualized fare evaders in the research material. Within the same time frame a random-evader was given more (2-5) fares and these persons represented 26 percent of all individualized fare evaders. The third group, habitual evaders, had received as much as 36 percent of all given penalty fares even though they represented only 7 percent of all fare evaders in the study. Men were more likely to be placed both in the random-evaders and the habitual evaders group than women. The difference between the genders was apparent in all socio-economic groups, which refers that gender is more determinant than socio-economic status. Age increase in turn raised the likelihood of a person to fall in to the one-time-evader group. From the socio-economic groups self-employed and upper-level employees were more likely to fall in the one-time evader group compared to the other socio-economic groups. Nearly third of the unemployed were in the random-evader group. The groups of unknown and unemployed stood out in the habitual evader group.
Based on the results the groups emphasizing as fare evaders were men, young people and students and un-employed from the socio-economic groups. The fare evaders belonging to a certain socio-economic group does not seem to determine whether the person is travelling without a ticket or not, but it is likely to have an effect on due to which reason and on which extent the person is travelling without a ticket. This interpretation is supported by the findings regarding the reasons and accumulation of the penalty fares in this study.