Sitoutuminen palvelualalla: case Motonet
Heikell, Niklas (2021)
Heikell, Niklas
2021
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112159239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112159239
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan sitoutumista palvelualalla. Sitoutumisen on havaittu vähentävän haitallista vaihtuvuutta, lisäävän asiakastyytyväisyyttä sekä parantavan organisaatioiden tulosta. Sitoutumisen tutkimus on kuitenkin pirstaloitunut ja kirjallisuudessa siitä löytyy lukuisia erilaisia määritelmiä. Tässä tutkielmassa selvitetään palvelutyötä tekeviltä heidän sitoutumisensa luonnetta, kohteita ja kokemusta. Näin voidaan muodostaa kokonaisvaltainen kuva palvelualalla esiintyvästä sitoutumisesta.
Tutkielmassa tarkastellaan sitoutumista organisatorisessa kontekstissa aluksi teorian avulla. Teoria pohjautuu Meyerin ja Allenin (1991, 1997) kehittämään kolmen komponentin malliin, jossa sitoutumisen jaotellaan koostuvan kolmesta luonteesta: affektiivisesta, normatiivisesta ja jatkuvasta sitoutumisesta. Sitoutumisen kohteiksi tässä tutkielmassa valikoituivat organisaatio, johto, tiimi, ura ja työtehtävät. Sitoutumisen kolme luonnetta ja sitoutumisen viisi eri kohdetta toimivat tutkielmassa käytetyn teorialähtöisen sisällönanalyysin perustana.
Empiirinen aineisto kerättiin tutkielmaan ryhmähaastattelulla. Haastattelu toteutettiin Motonetin yhdessä toimipisteessä haastattelemalla jo hieman pidempään organisaatiossa työskennelleitä työntekijöitä. Haastattelussa käytettiin apuna haastattelurunkoa, minkä avulla ryhmän keskustelua ohjattiin haluttuihin aihealueisiin. Litteroitu haastattelu analysoitiin lopulta analyysirungon avulla.
Sitoutuminen oli enimmäkseen affektiivista, mutta myös jatkuvaa ja normatiivista sitoutumista koettiin. Sitoutumisen havaittiin kohdistuvan organisaatioon, tiimiin, johtoon, uraan ja työtehtäviin. Sitoutumisen kohteet vaihtelivat sitoutumisen kolmen luonteen välillä ja esimerkiksi johtoon kohdistuva sitoutuminen oli vain affektiivista. Tulosten avulla saatiin tärkeää tietoa sitoutumisen kokemisesta ja sitoutumisen kohteista.
Tutkimus toimii johdatuksena ja perustana palvelualalla esiintyvän sitoutumisen tuntemiseen. Tuloksien pohjalta voidaan jatkaa palvelualalla esiintyvän sitoutumisen tutkimista. Tuloksia voidaan hyödyntää työntekijöiden sitouttamisen käytännön toimissa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa tutkittaessa sitoutumisen yhteyttä esimerkiksi organisaation tulokseen tai vaihtuvuuteen.
Tutkielmassa tarkastellaan sitoutumista organisatorisessa kontekstissa aluksi teorian avulla. Teoria pohjautuu Meyerin ja Allenin (1991, 1997) kehittämään kolmen komponentin malliin, jossa sitoutumisen jaotellaan koostuvan kolmesta luonteesta: affektiivisesta, normatiivisesta ja jatkuvasta sitoutumisesta. Sitoutumisen kohteiksi tässä tutkielmassa valikoituivat organisaatio, johto, tiimi, ura ja työtehtävät. Sitoutumisen kolme luonnetta ja sitoutumisen viisi eri kohdetta toimivat tutkielmassa käytetyn teorialähtöisen sisällönanalyysin perustana.
Empiirinen aineisto kerättiin tutkielmaan ryhmähaastattelulla. Haastattelu toteutettiin Motonetin yhdessä toimipisteessä haastattelemalla jo hieman pidempään organisaatiossa työskennelleitä työntekijöitä. Haastattelussa käytettiin apuna haastattelurunkoa, minkä avulla ryhmän keskustelua ohjattiin haluttuihin aihealueisiin. Litteroitu haastattelu analysoitiin lopulta analyysirungon avulla.
Sitoutuminen oli enimmäkseen affektiivista, mutta myös jatkuvaa ja normatiivista sitoutumista koettiin. Sitoutumisen havaittiin kohdistuvan organisaatioon, tiimiin, johtoon, uraan ja työtehtäviin. Sitoutumisen kohteet vaihtelivat sitoutumisen kolmen luonteen välillä ja esimerkiksi johtoon kohdistuva sitoutuminen oli vain affektiivista. Tulosten avulla saatiin tärkeää tietoa sitoutumisen kokemisesta ja sitoutumisen kohteista.
Tutkimus toimii johdatuksena ja perustana palvelualalla esiintyvän sitoutumisen tuntemiseen. Tuloksien pohjalta voidaan jatkaa palvelualalla esiintyvän sitoutumisen tutkimista. Tuloksia voidaan hyödyntää työntekijöiden sitouttamisen käytännön toimissa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa tutkittaessa sitoutumisen yhteyttä esimerkiksi organisaation tulokseen tai vaihtuvuuteen.