Äänen narina suomalaisilla puhujilla ennen ja nyt
Nyberg, Laura; Uusitalo, Tuuli (2021)
Nyberg, Laura
Uusitalo, Tuuli
2021
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-08-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202107066227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202107066227
Tiivistelmä
Äänen narina on yleinen ilmiö, jonka määrään liittyvistä muutoksista kaivataan lisää tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella äänen narinan määrän muutoksia nais- ja miespuhujilla 1990-luvulta 2010 -luvulle. Tutkimusaineistona oli Tampereen yliopiston opiskelijoiden luentanäytteitä, joista arvioitiin kuulonvaraisesti narinan määrää. Tutkimuksesta suljettiin pois näytteet, joissa oli kuultavissa äänen häiriöisyyttä, jolloin tutkittavaksi jäi 200 näytettä. Kaksi äänen asiantuntijaa pisteytti näytteet asteikolla 0-4, jossa 0= ei yhtään narinaa ja 4= paljon narinaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin näytteiden saamien arvioiden keskiarvoa ja narinan esiintymisprosenttia sukupuolittain ja eri ajanjaksoina.
Tuloksena oli, että naisten saamien narina-arvioiden keskiarvo nousi 1990 -luvulta 2010 -luvulle siirryttäessä tilastollisesti merkitsevästi ja myös narinaa sisältävien näytteiden määrä kasvoi prosentuaalisesti. Miesten narinan määrä puolestaan ei lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi tarkasteltaessa arvioiden keskiarvoa, eikä miesten kohdalla myöskään narisevien näytteiden prosentuaalinen osuus lisääntynyt. Verrattaessa nais- ja miespuhujia keskenään painottuivat naisten saamat arviot asteikon yläpäähän, kun taas miehet saivat lievempiä arvioita narinastaan. Koko aineistossa naisten ja miesten saamien narina-arvioiden keskiarvot erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Eri vuosikymmeniä tarkasteltaessa vain 2010 -luvulla sukupuolten välinen ero oli merkitsevä.
Tulosten perusteella äänen narina näyttäytyy normaaliin puheeseen liittyvänä ilmiönä, joka on etenkin naisilla yleistymässä. Tuloksiin on voinut vaikuttaa otoksen rajautuminen yliopisto-opiskelijoihin, sekä subjektiivinen arviointimenetelmä.
Tuloksena oli, että naisten saamien narina-arvioiden keskiarvo nousi 1990 -luvulta 2010 -luvulle siirryttäessä tilastollisesti merkitsevästi ja myös narinaa sisältävien näytteiden määrä kasvoi prosentuaalisesti. Miesten narinan määrä puolestaan ei lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi tarkasteltaessa arvioiden keskiarvoa, eikä miesten kohdalla myöskään narisevien näytteiden prosentuaalinen osuus lisääntynyt. Verrattaessa nais- ja miespuhujia keskenään painottuivat naisten saamat arviot asteikon yläpäähän, kun taas miehet saivat lievempiä arvioita narinastaan. Koko aineistossa naisten ja miesten saamien narina-arvioiden keskiarvot erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Eri vuosikymmeniä tarkasteltaessa vain 2010 -luvulla sukupuolten välinen ero oli merkitsevä.
Tulosten perusteella äänen narina näyttäytyy normaaliin puheeseen liittyvänä ilmiönä, joka on etenkin naisilla yleistymässä. Tuloksiin on voinut vaikuttaa otoksen rajautuminen yliopisto-opiskelijoihin, sekä subjektiivinen arviointimenetelmä.