Memento mori – muista kuolevaisuutesi : tutkimus tehostetussa palveluasumisessa asuvien vanhusten näkemyksistä kuolemasta
Degerman, Kirsi (2021)
Degerman, Kirsi
2021
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104142952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104142952
Tiivistelmä
Ikääntyvän ihmisen luonnollinen osa elämänkulkua on irtaantuminen kohti hyvää vanhenemista ja valmiutta kohdata kuolema. Tätä kutsutaan irtaantumisteoriaksi. Tämän tutkimuksen teoriapohjana on käytetty gerotranssendenssi-teoriaa, jonka mukaan ihminen ikään kuin laskeutuu syvään henkisen kypsymisen tilaan ja jossa ihmisen arvot ja käsitys kuolemasta muuttuvat. Kuolema on usein odotettu vieras, joka voi johtua monisairauksista ja toimintakyvyn heikkenemisestä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat vanhan ihmisen käsitykseen kuolemasta ja mitä toiveita hänellä on elämänsä viimeisiin vuosiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, miten gerontologinen sosiaalityö voi osaltaan vastata tutkimuksessa nouseviin tarpeisiin ja onko vanhustyöntekijöillä tarpeeksi ammatillista osaamista vastata näihin tarpeisiin. Tutkielma asettuu fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, jossa holistinen ihmiskäsitys on vahvasti vaikuttimena. Haastateltavia on viisi ja he ovat iältään 81-97 -vuotiaita. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tehostetun palveluasumisen asukkaan toiveet näyttäytyivät pieninä ja arkisina asioina. Tehtyjen havaintojen perusteella asukkaiden toiveita ei aina pystytä toteuttamaan, mikä osaltaan luo vanhalle ihmiselle käsitystä siitä, ettei ole enää tarpeellinen vaan kolmannen luokan kansalainen. Toisaalta hengellisyys ja läheiset ovat suurena voimavarana vanhusten elämässä. Tutkimuksesta käy ilmi myös gerontologisen sosiaalityön tarpeellisuus laitosvanhusten auttamisessa. Lisäksi tutkimuksessa korostuu moniammatillisen yhteistyön merkitys ja tiedon jakaminen yhteistyötahoille. Sosiaalityö ei saa päättyä laitokseen siirtymisen yhteydessä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat vanhan ihmisen käsitykseen kuolemasta ja mitä toiveita hänellä on elämänsä viimeisiin vuosiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, miten gerontologinen sosiaalityö voi osaltaan vastata tutkimuksessa nouseviin tarpeisiin ja onko vanhustyöntekijöillä tarpeeksi ammatillista osaamista vastata näihin tarpeisiin. Tutkielma asettuu fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, jossa holistinen ihmiskäsitys on vahvasti vaikuttimena. Haastateltavia on viisi ja he ovat iältään 81-97 -vuotiaita. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tehostetun palveluasumisen asukkaan toiveet näyttäytyivät pieninä ja arkisina asioina. Tehtyjen havaintojen perusteella asukkaiden toiveita ei aina pystytä toteuttamaan, mikä osaltaan luo vanhalle ihmiselle käsitystä siitä, ettei ole enää tarpeellinen vaan kolmannen luokan kansalainen. Toisaalta hengellisyys ja läheiset ovat suurena voimavarana vanhusten elämässä. Tutkimuksesta käy ilmi myös gerontologisen sosiaalityön tarpeellisuus laitosvanhusten auttamisessa. Lisäksi tutkimuksessa korostuu moniammatillisen yhteistyön merkitys ja tiedon jakaminen yhteistyötahoille. Sosiaalityö ei saa päättyä laitokseen siirtymisen yhteydessä.