Verkkopohjaisen oppimisympäristön sisäinen rakenne: Lukiolaisten kokemuksia lineaarisista ja epälineaarisista ympäristöistä
Siivonen, Miiko (2020)
Siivonen, Miiko
2020
Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen maisteriohjelma, FM (engl) - Master's Degree Programme in Human-Technology Interaction
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005185420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005185420
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kahta rakenteellisesti erilaista verkko-oppimisympäristöä ja tutkitaan vastaako yksi rakenne toista vaihtoehtoa paremmin lukio-opiskelijoiden mieltymyksiä, tukeeko näistä toinen laadukkaampien vastausten antamista ja kumpi ympäristöistä lisää tai ylläpitää opiskelun motivaatiota. Tarkoituksena on muodostaa yhtenäinen suositus verkko-oppimisympäristöjen rakenteelliselle suunnittelulle.
Tutkimusta varten luotiin kaksi verkkosivustoa WordPress-alustalla siten, että ensimmäinen oppimisympäristö noudatti niin kutsuttua ”lineaarista” rakennetta ja muodostui neljästä peräkkäisestä kysymyssivusta sekä näille sivuille linkitetyistä verkkomateriaaleista. Toisessa oppimisympäristössä rakenne muodostettiin ”epälineaarisesti” siten, että ympäristön käyttäjillä oli yksi aloitussivu, josta pääsi kaikkiin neljään tehtävään. Testin osallistujat (N=29) jaettiin tasaisesti kahteen ryhmään. Molemmissa ympäristöissä osallistujat kohtasivat samat tehtävät ja tehtävistä suoriutumiseen tarvittavan interaktiivisen materiaalin. Tehtävien aihepiiri käsitteli Suomen väestön tilannetta talvi- ja jatkosodan aikana. Oppimisympäristöjen tehtävät ja materiaali esitettiin ohjeineen siten, että tehtävistä suoriutuminen voisi tapahtua ilman aihepiirin aiempaa tuntemusta sekä myös itsenäisesti ilman opettajan tai muun ohjaajan läsnäoloa.
Testiin osallistuneet täyttivät tehtävien tekemisen jälkeen palautelomakkeen, jolla kartoitettiin kokemuksia oppimisympäristöjen rakenteista. Palautesisällön tilastollinen analyysi osoitti, että lineaarinen verkko-oppimisympäristö palveli paremmin oppijoiden mieltymyksiä ja tottumuksia sekä mahdollisti tehtävien nopeamman suorittamisen. Epälineaarinen ja vaihtoehtoisia etenemismahdollisuuksia tarjoava ympäristö puolestaan ylläpiti ja jopa paransi opiskelijoiden motivaatiota. Paras mahdollinen verkko-oppimisympäristö lukio-opetukseen löytynee näiden kahden rakenteen risteyskohdasta.
Tutkimusta varten luotiin kaksi verkkosivustoa WordPress-alustalla siten, että ensimmäinen oppimisympäristö noudatti niin kutsuttua ”lineaarista” rakennetta ja muodostui neljästä peräkkäisestä kysymyssivusta sekä näille sivuille linkitetyistä verkkomateriaaleista. Toisessa oppimisympäristössä rakenne muodostettiin ”epälineaarisesti” siten, että ympäristön käyttäjillä oli yksi aloitussivu, josta pääsi kaikkiin neljään tehtävään. Testin osallistujat (N=29) jaettiin tasaisesti kahteen ryhmään. Molemmissa ympäristöissä osallistujat kohtasivat samat tehtävät ja tehtävistä suoriutumiseen tarvittavan interaktiivisen materiaalin. Tehtävien aihepiiri käsitteli Suomen väestön tilannetta talvi- ja jatkosodan aikana. Oppimisympäristöjen tehtävät ja materiaali esitettiin ohjeineen siten, että tehtävistä suoriutuminen voisi tapahtua ilman aihepiirin aiempaa tuntemusta sekä myös itsenäisesti ilman opettajan tai muun ohjaajan läsnäoloa.
Testiin osallistuneet täyttivät tehtävien tekemisen jälkeen palautelomakkeen, jolla kartoitettiin kokemuksia oppimisympäristöjen rakenteista. Palautesisällön tilastollinen analyysi osoitti, että lineaarinen verkko-oppimisympäristö palveli paremmin oppijoiden mieltymyksiä ja tottumuksia sekä mahdollisti tehtävien nopeamman suorittamisen. Epälineaarinen ja vaihtoehtoisia etenemismahdollisuuksia tarjoava ympäristö puolestaan ylläpiti ja jopa paransi opiskelijoiden motivaatiota. Paras mahdollinen verkko-oppimisympäristö lukio-opetukseen löytynee näiden kahden rakenteen risteyskohdasta.