Valtauskontokunta määrittelykamppailun keskellä: ev.lut. uskonto kirkkojuhlauutisoinnissa
Jokinen, Jenny (2020)
Jokinen, Jenny
2020
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Journalism and Communication, Bachelor of Social Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304801
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten evankelisluterilaisesta uskontokunnasta uutisoitiin siihen liittyvän kohun yhteydessä. Ongelmanasettelua lähestyttiin tarkastelemalla aihetta niin kutsutun kirkkojoulujuhlakohun kautta. Kirkkojoulujuhlakohulla tarkoitettiin marraskuussa 2019 käytyä vilkasta keskustelua, jonka aihe oli uskonto osana koulujen joulujuhlia. Tutkielmassa selvitettiin mitä ev.lut. uskonnosta kirjoitettiin ja miten sitä kehystettiin kyseistä kohua käsitelleissä valtakunnallisissa ja maakunnallisissa uutisissa. Lisäksi tutkielmassa peilattiin kirkkojuhlakohua mediatapahtuman käsitteeseen.
Aineistona käytettiin kuutta kohua käsitellyttä uutista marraskuulta 2019. Kaksi niistä oli julkaistu Helsingin Sanomissa, kaksi Ilta-Sanomissa ja kaksi Aamulehdessä. Aineistosta pyrittiin muodostamaan mahdollisimman tarkka kuva laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Ev.lut. uskonnon yhteydessä käytetyt kehykset tunnistettiin ja nimettiin kehysanalyysin avulla. Kehyksien tarkasteleminen antoi mahdollisuuden siihen, että ev.lut. uskonto voitiin hahmottaa osana suurempia kokonaisuuksia, kuten suomalaista yhteiskuntaa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautui mediatapahtuman ja jälkitraditionaalisen yhteiskunnan käsitteisiin. Kirkkojuhlakohun tarkasteleminen mediatapahtumana mahdollisti kohun taustalla vaikuttavien tekijöiden ja median toimintalogiikan analysoimisen. Jälkitraditionaalinen yhteiskunta käsitteenä puolestaan kehysti koko tutkielmaa, sillä ev.lut. uskonnosta käytävä määrittelykamppailu ja kirkkojuhlakohu sen osana ovat tyypillisiä jälkitraditionaaliselle keskustelukulttuurille.
Ev.lut. uskonnosta kirjoitettiin kirkkojoulujuhlakohua käsittelevissä uutisissa eniten muiden katsomusten ja uskonnon harjoittamisen sekä uskonnollisten sisältöjen kautta. Yleisimmin ev.lut. uskontoa kehystettiin määrittelevästi, selittävästi ja yhdenvertaisuuden kautta. Runsaasti aineistossa toistuvia kehyksiä olivat myös tila- ja kohukehykset sekä kritisoiva, puolustava ja hallinnollinen tapa kehystää ev.lut. uskontoa.
Tulokset osoittivat, että vaikka kirkkojuhlakohu sinänsä oli uskonnollisia traditioita kritisoiva, kristillisiin perinteisiin suhtauduttiin aineiston perusteella varsin positiivisesti. Tämä heijastaa aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa, jonka mukaan ev.lut. uskontoa käsitellään keskimäärin muita katsomuksia positiivisemmin. Tutkielma osoitti myös. ettei kirkkojuhlakohu ollut kaikkein tavanomaisin mediatapahtuma. Toisaalta kohu näyttäytyi hyvin tyypillisenä jälkitraditionaalisen yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna, koska sen aikana kyseenalaistettiin valtauskontokunta evankelisluterilaisuuden toimintatapoja.
Aineistona käytettiin kuutta kohua käsitellyttä uutista marraskuulta 2019. Kaksi niistä oli julkaistu Helsingin Sanomissa, kaksi Ilta-Sanomissa ja kaksi Aamulehdessä. Aineistosta pyrittiin muodostamaan mahdollisimman tarkka kuva laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Ev.lut. uskonnon yhteydessä käytetyt kehykset tunnistettiin ja nimettiin kehysanalyysin avulla. Kehyksien tarkasteleminen antoi mahdollisuuden siihen, että ev.lut. uskonto voitiin hahmottaa osana suurempia kokonaisuuksia, kuten suomalaista yhteiskuntaa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautui mediatapahtuman ja jälkitraditionaalisen yhteiskunnan käsitteisiin. Kirkkojuhlakohun tarkasteleminen mediatapahtumana mahdollisti kohun taustalla vaikuttavien tekijöiden ja median toimintalogiikan analysoimisen. Jälkitraditionaalinen yhteiskunta käsitteenä puolestaan kehysti koko tutkielmaa, sillä ev.lut. uskonnosta käytävä määrittelykamppailu ja kirkkojuhlakohu sen osana ovat tyypillisiä jälkitraditionaaliselle keskustelukulttuurille.
Ev.lut. uskonnosta kirjoitettiin kirkkojoulujuhlakohua käsittelevissä uutisissa eniten muiden katsomusten ja uskonnon harjoittamisen sekä uskonnollisten sisältöjen kautta. Yleisimmin ev.lut. uskontoa kehystettiin määrittelevästi, selittävästi ja yhdenvertaisuuden kautta. Runsaasti aineistossa toistuvia kehyksiä olivat myös tila- ja kohukehykset sekä kritisoiva, puolustava ja hallinnollinen tapa kehystää ev.lut. uskontoa.
Tulokset osoittivat, että vaikka kirkkojuhlakohu sinänsä oli uskonnollisia traditioita kritisoiva, kristillisiin perinteisiin suhtauduttiin aineiston perusteella varsin positiivisesti. Tämä heijastaa aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa, jonka mukaan ev.lut. uskontoa käsitellään keskimäärin muita katsomuksia positiivisemmin. Tutkielma osoitti myös. ettei kirkkojuhlakohu ollut kaikkein tavanomaisin mediatapahtuma. Toisaalta kohu näyttäytyi hyvin tyypillisenä jälkitraditionaalisen yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna, koska sen aikana kyseenalaistettiin valtauskontokunta evankelisluterilaisuuden toimintatapoja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7072]