Suomalaisten asennoituminen kunnallisten palveluiden markkinoistumiseen
Valaranta, Iida (2020)
Valaranta, Iida
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001151314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001151314
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on tarkastella 18–70 -vuotiaiden suomalaisten asenteita kunnallisten palveluiden markkinoistumisesta. Yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat osallistuvat yhä useammin kuntapalveluiden tuottamiseen. Julkisten palveluiden organisoinnissa hyödynnetään enenevissä määrin myös kilpailullisia elementtejä, kuten tilaajien ja tuottajien erottamista toisistaan sekä kilpailutusta. Kuntapalveluiden voidaankin katsoa markkinoistuneen. Niukkojen taloudellisten voimavarojen, heikentyvän taloudellisen huoltosuhteen, julkisen sektorin tehostamispaineiden ja uuden julkisjohtamisen (NPM) on arvioitu vauhdittaneen julkisten palveluiden markkinoistumista. Kunnallisten palveluiden markkinoistumisen kannatuksen on havaittu Suomessa heikentyneen 2000-luvulla, mutta toisaalta yksityisten palveluntuottajien käyttö julkisten palveluntuottajien rinnalla on saanut osakseen voimistuvaa kannatusta. Lisäksi poliittisten näkemysten, kunnan taloudellisen tilanteen ja sosiodemografian, kuten sosioekonomisen aseman, iän ja sukupuolen, on havaittu vaikuttavan markkinoistumista sekä julkisia palveluita koskeviin asenteisiin.
Tutkielmassani kartoitan 18–70-vuotiaiden suomalaisten (N=2040) asenteita kunnallisten palveluiden markkinoistumisesta ja tutkin kyseisiin asenteisiin voimakkaimmin yhteydessä olevia sosiodemografisia tekijöitä. Lisäksi selvitän, mitkä sosiodemografiset ryhmät eroavat asenteiltaan kuntapalveluiden markkinoistumisesta. Sosiodemografiset muuttujat on jaoteltu tutkielmassani intresseihin sekä ideologiaan. Tutkimuksessa intressejä eli vastaajan henkilökohtaista etua kuvastavat sukupuoli, ikä, ammatillinen koulutus, subjektiivinen yhteiskuntaluokka, ammattiryhmä, työpaikan sektori, kotitalouden bruttotulot ja ideologiaa puolestaan puoluekannatus sekä ammatillisen keskusjärjestön jäsenyys. Tutkimusaineistona käytän Elinkeinoelämän Valtuuskunnan kansallista asennetutkimusta vuodelta 2017. Analyysimenetelminä toimivat kuvailevat menetelmät, lineaarinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi.
Tulosten perusteella suomalaiset suhtautuvat kuntapalveluiden markkinoistumisen osa-alueisiin eriävästi. Palveluntuottajan sektorilla ei ole valtaosalle suomalaisista merkitystä kuntapalveluiden säilyessä laadukkaina ja saavutettavissa. Toisaalta kunnan toivotaan tuottavan valtaosa palveluistaan eikä kilpailun uskota laajamittaisesti kohentavan kuntapalveluiden laatua. Lineaarinen regressioanalyysi osoitti suomalaisten intressien ja ideologian olevan yhteydessä asenteisiin kunnallisten palveluiden markkinoistumisesta. Asenteita ennustaa vahvimmin puoluepoliittinen kannatus. Oikeistopuolueiden äänestäjät ovat myönteisimpiä markkinoistumista kohtaan. Myös sukupuoli, ikä ja subjektiivinen yhteiskuntaluokka ovat yhteydessä markkinoistumista koskeviin asenteisiin. Varianssianalyysin tulosten mukaan ikä, koulutus, subjektiivinen yhteiskuntaluokka, ammattiryhmä, työpaikan sektori, puoluekannatus ja ammatillisen keskusjärjestön jäsenyys erottelevat suomalaisten asenteita. Ideologiset muuttujat ovat intressejä vahvemmin yhteydessä kuntapalveluiden markkinoistumiseen suhtautumiseen ja mukana olleista muuttujista puoluepoliittinen kannatus määrittää markkinoistumisasenteita voimakkaimmin.
Tutkielmassani kartoitan 18–70-vuotiaiden suomalaisten (N=2040) asenteita kunnallisten palveluiden markkinoistumisesta ja tutkin kyseisiin asenteisiin voimakkaimmin yhteydessä olevia sosiodemografisia tekijöitä. Lisäksi selvitän, mitkä sosiodemografiset ryhmät eroavat asenteiltaan kuntapalveluiden markkinoistumisesta. Sosiodemografiset muuttujat on jaoteltu tutkielmassani intresseihin sekä ideologiaan. Tutkimuksessa intressejä eli vastaajan henkilökohtaista etua kuvastavat sukupuoli, ikä, ammatillinen koulutus, subjektiivinen yhteiskuntaluokka, ammattiryhmä, työpaikan sektori, kotitalouden bruttotulot ja ideologiaa puolestaan puoluekannatus sekä ammatillisen keskusjärjestön jäsenyys. Tutkimusaineistona käytän Elinkeinoelämän Valtuuskunnan kansallista asennetutkimusta vuodelta 2017. Analyysimenetelminä toimivat kuvailevat menetelmät, lineaarinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi.
Tulosten perusteella suomalaiset suhtautuvat kuntapalveluiden markkinoistumisen osa-alueisiin eriävästi. Palveluntuottajan sektorilla ei ole valtaosalle suomalaisista merkitystä kuntapalveluiden säilyessä laadukkaina ja saavutettavissa. Toisaalta kunnan toivotaan tuottavan valtaosa palveluistaan eikä kilpailun uskota laajamittaisesti kohentavan kuntapalveluiden laatua. Lineaarinen regressioanalyysi osoitti suomalaisten intressien ja ideologian olevan yhteydessä asenteisiin kunnallisten palveluiden markkinoistumisesta. Asenteita ennustaa vahvimmin puoluepoliittinen kannatus. Oikeistopuolueiden äänestäjät ovat myönteisimpiä markkinoistumista kohtaan. Myös sukupuoli, ikä ja subjektiivinen yhteiskuntaluokka ovat yhteydessä markkinoistumista koskeviin asenteisiin. Varianssianalyysin tulosten mukaan ikä, koulutus, subjektiivinen yhteiskuntaluokka, ammattiryhmä, työpaikan sektori, puoluekannatus ja ammatillisen keskusjärjestön jäsenyys erottelevat suomalaisten asenteita. Ideologiset muuttujat ovat intressejä vahvemmin yhteydessä kuntapalveluiden markkinoistumiseen suhtautumiseen ja mukana olleista muuttujista puoluepoliittinen kannatus määrittää markkinoistumisasenteita voimakkaimmin.